Koulukiusattu Lauri oli lähellä päätyä kouluampujaksi.
Ohjaaja Arto Halonen
käsitteli edellisessä dokumenttielokuvassaan Sinivalkoinen valhe (2012) suomalaisen hiihdon dopinghistoriaa.
Hänen uutuusdokumenttinsa Valkoinen
raivo (2015) pureutuu toiseen traumaattiseen aiheeseen: koulukiusaamiseen
ja siitä kumpuavaan kostonhaluun.
Valkoinen raivo kertoo rankasti koulukiusatun ”Laurin” aidon
tarinan. Se pureutuu koulukiusatun arkeen, ajatusmaailmaan, kostofantasioihin
ja niistä selviytymiseen pitkäkestoisen terapian avulla. Vaikkei Halosen
dokumenttielokuva ole mikään elokuvataiteen riemuvoitto, se kertoo hyvin
tärkeän tarinan. Elokuva sopii erinomaisesti koululaisille,
ammattikasvattajille ja perhetyön kanssa toimiville.
Laurin elämän käännekohdaksi muodostui isän menettäminen
auto-onnettomuudessa, kun poika oli 9-vuotias. Ahkera kympin poika joutui
vaihtamaan aiemmasta koulusta menestyvien vanhempien lasten eliittikouluun.
Pian poika joutui tuupituksi ja laajan kiusaajien piirin silmätikuksi.
Dokumentin mukaan myös opettajat kohtelivat yksinhuoltajan poikaa epäoikeudenmukaisesti.
Yläasteella kiusaaminen paheni. Lyöminen lisääntyi, samoin
riepottelu. Lauri ulkoisti itsensä kiusaamistilanteista ja uppoutui opiskeluun.
Lukiossa kiusaaminen muuttui enemmän verbaaliseen suuntaan, mutta myös
vaatteiden ja koulutarvikkeiden tuhoaminen oli tyypillistä. Hämmästyttävintä on
kuitenkin se, että kympin keskiarvon ja kuuden laudaturin ylioppilas joutui
hampaisiin myös akateemisissa opinnoissaan.
Piinattu poika fantasioi 16-vuotiaasta lähtien kostosta
kiusaajilleen. Halosen elokuva vyöryttääkin esiin uutisvälähdykset
suomalaisista koulusurmista Raumanmereltä, Jokelasta ja Kauhajoelta. Mukaan
mahtuvat myös Myyrmannin pommi-isku, Columbinen koulusurmat Yhdysvalloissa ja Anders Behring Breivikin joukkomurhat
Oslossa ja Utøyan saarella. Oli lähellä, ettei Laurikin liittynyt kouluampujien
kammoksuttuun joukkoon.
Aikuiselämässään psykologiksi opiskellut Lauri tuo esiin
elokuvassa käsitteet musta ja valkoinen raivo. Mustaan raivoon liittyy silmitön
raivostuminen, joka löytyy usein tappojen taustalta. Valkoinen raivo on
puolestaan kiusatun syvälle sisäänsä kätkemää älyn kontrolloimaa murhaavaa
raivoa. Vaikkei nykytiede tunnekaan käsitettä, se tuntuu uskottavalta elokuvan
kerronnan kannalta.
Elokuva pohtii myös sitä, kuinka Lauri selviytyi kiusaamisesta. Tämä antaa toivoa myös muille kiusatuille ja välineitä ammattiauttajille. Leffan kertojana toimii varsinainen koulukiusattu, jonka henkilöllisyys salataan. Pienimuotoisen, mutta koskettavan tarinan on käsikirjoittanut Arto Halonen. Filmin hienon kuvauksen takaa löytyvät Mika Orasmaa ja Peter Flinkenberg, joka sai alkuvuodesta Betoniyöstä (2013) arvostetun Spotlight-palkinnon Yhdysvalloissa.
Elokuvan traileri: