tag:blogger.com,1999:blog-11760360436294779242024-03-13T15:22:53.385+02:00Y-Klaffin kaikujaY-Klaffin kaikuja on kauhavalaisen elokuvateatteri Y-Kinon blogi. Y-Klaffissa esitellään viikon elokuvat ja seurataan elokuva-alan tapahtumia. Y-Kinoa pyörittää IPE Oy, jolle Kauhavan Rotaryklubi on vuokrannut elokuvatoiminnan.Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.comBlogger243125tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-85926251289269534812017-11-07T08:51:00.000+02:002017-11-07T10:30:41.996+02:00Tuntematon sotilas 3.0****<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-z_y9gbpvUqY/WgFUjvd7vrI/AAAAAAAACPk/pWBEcqvcrvMLFI5nN-AFXR5Wpwl3hEA4ACLcBGAs/s1600/Kariluoto%2Bja%2BRokka.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://2.bp.blogspot.com/-z_y9gbpvUqY/WgFUjvd7vrI/AAAAAAAACPk/pWBEcqvcrvMLFI5nN-AFXR5Wpwl3hEA4ACLcBGAs/s400/Kariluoto%2Bja%2BRokka.jpg" width="400" /></a></div>
Kariluoto (Johannes Holopainen) ja Rokka (Eero Aho)
loistavat<br />
uuden Tuntemattoman sotilaan keskusrooleissa.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Elokuvaohjaaja <b>Aku
Louhimies</b> otti suuren riskin tarttuessaan <b>Väinö Linnan</b> kansalliseen klassikkoteokseen <b>Tuntematon sotilas (1954)</b> ja erityisesti sen sensuroimattomaan
käsikirjoitusversioon <i>Sotaromaaniin</i> <i>(2000)</i>. Riskinotto kuitenkin pääosin
kannatti. Louhimiehen kolmituntinen elokuva on sujuva, väkevä ja vaikuttava
kuvaus konekiväärikomppanian jatkosodasta. Edvin Laineen unohtumaton sotajoukko
ja kansallinen paatos ovat vaihtuneet alkuperäistä syvemmäksi
henkilökuvaukseksi ja maltilliseksi sodan mielettömyyden kuvittamiseksi.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Edvin Laineen</b>
mustavalkoelokuva oli ilmestymisvuotenaan 1955 todellinen tapaus Linnan
kiistanalaisen romaanin tavoin. Se rakensi jatkosodasta kansakunnan
kollektiivisen kokemuksen ja loi komppanian eri murteita puhuvista sotilaista
yhtenäisen joukkueen, jonka kohtalot koskettivat katsojaa. Laineen leffa lienee
tärkein, mutta myös katsotuin elokuva Suomen elokuvateollisuuden historiassa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Rauni Mollberg</b>
ohjasi toisen Tuntemattoman sotilaan v. 1985 ja nosti aikansa hengen mukaisesti
keskiöön sotilaiden kokemukset. Hän hylkäsi pohdinnan sodan oikeutuksesta ja
välttämättömyydestä ja pääsi Lainetta lähemmäksi alkuperäisteoksen henkeä. Mollbergin
Tuntematon voidaan kuvaukseltaan ja taistelukohtauksiltaan luokitella moderniksi
sotaelokuvaksi. Se kuvasi realistisesti sotaa heiluvine kuvakulmineen, käytti
päärooleissa lähinnä tuntemattomia nuorukaisia ja hylkäsi taustamusiikin.
Isänmaallinen paatos sibeliuksineen oli poissa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas 3.0 kiilaa Laineen
isänmaallisen ja Mollbergin universaalin tulkinnan väliin. Vuoden 1941
hyökkäysvaihetta kuvatessaan ohjaustyö on mollbergmaisen realistinen.
Petroskoin valtaaminen ja sitä seurannut asemasotavaihe vievät elokuvan enemmän
Louhimiehen viitoittamille linjoille.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja kehittää alikersantti <i>Hietasen</i> <b>(Aku Hirviniemi)</b>
ja venäläisen <i>Veran</i> <b>(Diana Pozharskaya)</b> lyhyen romanssin.
Aiemmista filmatisoinneista poiketen <i>Rahikaisen</i> <b>(Andrei Al</b><b><span style="font-family: "constantia" , "serif";">é</span>n)</b>
epämiellyttävyys korostuu, kun tämä naistennaurattaja ja kauppamies ryhtyy
petroskoilaisten naisten parittajaksi Suomen sotilaille.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pian palataan sotajermujen maailmaan. Hyökkäys jatkuu
Syvärille, mutta sen pidemmälle ei päästä. Offensiivi hyytyy asemasodaksi.
Juoksuhaudoissa on ymmärrettävä pitää pää alhaalla, mitä nuoret täydennysmiehet
eivät todellakaan osaa. Hyökkäysvaiheen optimismi karisee vähitellen muiltakin
kuin karskilta ja kieleltään terävältä <i>Lahtiselta</i>
<b>(Joonas Saartamo).</b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Jos uuden Tuntemattoman alkupuoli on humoristisen Hietasen
sekä maltillisen ja miestensä kunnioittaman <i>Koskelan</i>
<b>(Jussi Vatanen)</b> dominoima, nousee
leffan loppupuolen hallitsevaksi hahmoksi <b>Eero Ahon</b> <i>Rokka</i>. Aho rakentaa roolina
kannaslaisena pienviljelijänä ja kylmäverisenä tappajana hallitusti. Louhimies
on filmatisoinnissaan halunnut tuoda aiempaa vahvemmin esiin naisten ja
kotirintaman merkityksen sotaakäyneelle Suomelle. Leffassa Rokan henkilökuvaa
syventävät loma-ajat pientilalla vaimonsa <i>Lyytin</i>
<b>(Paula Vesala)</b> ja lastensa luona.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan hienoimpiin roolitöihin kuuluu <b>Johannes Holopaisen</b> <i>Kariluoto</i>.
Holopainen kasvattaa nuoresta idealistisesta vänrikistä vastuuntuntoisen ja
miestensä kunnioittaman komppanianpäällikön. Hän piirtää hienosti ja herkästi
nuoren helsinkiläisen upseerin muotokuvan. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Louhimies tuo Tuntemattoman sotilaan taitavasti nykypolven
saavutettavaksi. Edvin Laineen lähes viisikymppiset sankarisotilaat ovat
korvautuneet selvästi nuoremmilla näyttelijöillä. Näyttelijätyö on kauttaaltaan
pätevää, oikeastaan erinomaista. Mieleen jäävät aiemmin mainittujen lisäksi mm.
<b>Hannes</b> <b>Suomisen</b> hyväntuulinen <i>Vanhala</i>,
<b>Pirkka-Pekka Peteliuksen</b> <i>Kaarna</i>, <b>Samuli Vauramon</b> huumorintajuton <i>Lammio</i>
ja <b>Janne Virtasen</b> sotahullu
everstiluutnantti <i>Karjula</i>.
Teinisuosikki <b>Robin Packalen</b>
piipahtaa nuoren täydennysmiehen roolissa – ja toteuttaa sen hyvin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tuntematon 3.0 jää suomalaiseen elokuvahistoriaan muutamista
hienoista kohtauksistaan. Koskelan yhteenotto <i>Horst Wesseliä</i> hoilaavien upseereiden kanssa, Hietasen karu kohtalo
vetäytymisvaiheessa, Antti Rokan ja <i>Suentassun</i>
<b>(Arttu Kapulainen)</b> asevelisuhteen
huipennus vaarallisessa joenylityksessä, Paula Vesalan reagointi laulettaessa <i>Maa on niin kaunis</i> –kap<a href="https://www.blogger.com/null" name="_GoBack"></a>paletta.
Muitakin löytyy.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Louhimiehen elokuva on teknisesti laadukas, mutta on siinä
omat ongelmansakin. Elokuvan jälkikäsittelyssä kolmituntisesta leffasta olisi
voinut leikata vartin verran pois kokonaisuuden kärsimättä. Sotaelokuvana
Tuntematon ei juuri tuo uutta tai osaa yllättää. Se kulkee monin paikoin Edvin
Laineen viitoittamaa tietä, joten Louhimiehen oma visio jää epämääräiseksi.
Konekiväärikomppanian sotaretki muistuttaa enemmän yksittäisten taistelijoiden
kohtaloiden kuvittamista kuin kansakunnan kollektiivista kohtalonhetkeä, josta
selviydyttiin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Puutteistaan huolimatta Tuntematon Sotilas 3.0 on hyvä
elokuva. Seitsemän miljoonan euron budjetilla on saatu aikaan satavuotiasta
Suomea kunnioittava ja elokuvateatterit täyttävä komea draamaelokuva.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/Yu9Q2ZHfROM/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/Yu9Q2ZHfROM?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-86397280770535475002017-10-19T10:02:00.000+03:002017-10-19T10:02:18.868+03:00Ainutlaatuinen kunnianosoitus van Goghille***½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-pOoGtQ-_H3A/WehJywGfOyI/AAAAAAAACOw/T9q2Pfr99FcYoOTLe-isJg65C-r0KeIbQCLcBGAs/s1600/Vincent2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1168" data-original-width="1600" height="291" src="https://2.bp.blogspot.com/-pOoGtQ-_H3A/WehJywGfOyI/AAAAAAAACOw/T9q2Pfr99FcYoOTLe-isJg65C-r0KeIbQCLcBGAs/s400/Vincent2.jpg" width="400" /></a></div>
Loving Vincent on maailman ensimmäinen maalattu animaatio.<br />
Päähenkilö Armand Roulin (Douglas Booth) oikealla.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Y-Kinon ensi-illassa perjantaina 20.10. nähdään
poikkeuksellinen elokuva. <b>Dorota Kobiela
ja Hugh</b> <b>Welchman</b> ovat ohjanneet
taidemaalari <b>Vincent van Goghista</b>
maailman ensimmäisen täysin käsinmaalatun animaation, jonka tekeminen vei kuusi
vuotta. <b>Loving Vincent (2017)</b> on
visuaalisesti erinomaisen tyylikäs ja kiehtova elokuva, joka ei kuitenkaan
onnistu ratkaisemaan kovan onnen taiteilijan arvoitusta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Loving Vincentin tekoon osallistui 125 taiteilijaa Puolasta ja Kreikasta. He maalasivat maailman kenties kuuluisimman taidemaalarin 120 teokseen perustuen käsin 65000 ruutua. Tuloksena on noin 1,5 tuntia kestävä elokuva, jossa tämän postimpressionistin maalaukset heräävät henkiin. Oivana esimerkkinä on taiteilijan teos Yökahvila (1888), joka punaisen ja vihreän sisustuksen avulla saa roihuamaan ihmisyyden hirveimmät intohimot.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-EErUoA4rr_0/WehLNpGLusI/AAAAAAAACO8/_tRLHubrIbU3HssFlQZi4bZ0PJIsc_FNwCLcBGAs/s1600/Vincent1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1168" data-original-width="1600" height="291" src="https://2.bp.blogspot.com/-EErUoA4rr_0/WehLNpGLusI/AAAAAAAACO8/_tRLHubrIbU3HssFlQZi4bZ0PJIsc_FNwCLcBGAs/s400/Vincent1.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Vincent van Gogh: Yökahvila (1888)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Loving Vincent onnistuu hienosti taiteilijan töiden
henkiinherättämisessä. Vincent van Goghin maalaustyylille olivat ominaista
voimakas siveltimenkäyttö, ääriviivoin rajatut muodot ja huomionkiinnittävät
värit. Hänen aiheensa olivat varsin vaatimattomia: karut maisemat, tavalliset
esineet ja köyhien arkielämä. Valon ja varjon mestari maalasi mielellään
keskipäivällä. Vaikka van Gogh oli pitkälti itseoppinut taiteilija, hän
tutustui lukuisiin taidesuuntauksiin ja aikansa taidemaalareista mm. <i>Paul Gauguiniin, Georges Seurat’iin ja Henri
de Toulouse-Lautreciin.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Animaatio alkaa noin vuosi <i>Vincent van Goghin</i> <b>(Robert
Gulaczyk)</b> kuoleman jälkeen, jolloin <i>postinkantaja</i>
<i>Roulin</i> <b>(Chris O´Dowd)</b> pyytää poikaansa <i>Armandia</i>
<b>(Douglas Booth)</b> toimittamaan
taiteilijan viimeiseksi jääneen kirjeen tämän veljelle ja mesenaatille <i>Theo van Goghille</i> <b>(Cezary Lukaszewicz).</b> Vastahakoinen Armand suostuu pyyntöön ja
alkaa matkallaan pohtia syitä taiteilijan itsemurhaan. Hän ryhtyy selvittämään
taiteilijan tunteneiden ihmisen avulla van Goghin viime vaiheita.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan tarina vuorottelee taiteilijan elämän ja hänen kuolemansa
jälkeisten tapahtumien välillä. Draaman kaari ei animaatiossa oikein jännity.
Modernin taiteen isänä tunnetun van Goghin mysteeri jää avautumatta. Elokuvakerronta jää
hieman heppoiseksi ja paikoittain sekavaksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä ei kuitenkaan latista liikaa häikäisevän kaunista
animaatiota, jossa piirroshahmoja edustavat oikeat näyttelijät. Katsoja ei voi
olla ihailematta sitä taitoa, millä maalaukset herätetään henkiin. Yötaivaalla
tuikkivat pitsimäiset tähdet. Voinkeltainen aurinko laskeutuu oranssinruskeiden
peltojen taustan horisonttiin. Siniset pilvet kiitävät taivaalla. Sade lankeaa
maahan suorina harmaina viivoina. Hämärää tavernaa valaisevat kultaiset ja
vihreät valorenkaat.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both;">
</div>
<div class="MsoNormal">
Loving Vincent on elokuva, jota ei vain katsota vaan se
koetaan. Taiteilijan haamu muistuttaa lähes 130 vuoden takaa: <i>”Runous ympäröi meidät kaikkialla, mutta sen
paneminen paperille, ikävä kyllä, ei ole niin helppoa kuin sen katsominen.”</i><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/hURHpiZ7oHs/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/hURHpiZ7oHs?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<br /></div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-618988112401163572017-10-04T16:41:00.002+03:002017-10-04T16:41:40.736+03:00Yksinhuoltajaisän oppivuosi***<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-iPhpEFxkZvc/WdTjWPpsExI/AAAAAAAACNU/F1pUxiSpa4s-U8egOHbO3cEVQOWfHlVVQCLcBGAs/s1600/yosyotto-1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="1500" height="266" src="https://2.bp.blogspot.com/-iPhpEFxkZvc/WdTjWPpsExI/AAAAAAAACNU/F1pUxiSpa4s-U8egOHbO3cEVQOWfHlVVQCLcBGAs/s400/yosyotto-1.jpg" width="400" /></a></div>
Yösyötön Antti (Petteri Summanen) tutustuu kantapään kautta<br />
lapseensa ja yksinhuoltajaisän arkeen.<br />
Kuva: Solar Films/Marek Sabogal.<br />
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Y-Kinon ensi-iltaan tulee ensi perjantaina 6.10. uusi
kotimainen komedia <b>Yösyöttö (2017).</b>
Elokuva kertoo yllättäen yksinhuoltajaisäksi joutuneen miehen
selviytymistarinan. <b>Petteri Summanen</b>
tekee yh-isänä uskottavan ja erinomaisen roolityön.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Marja Pyykön</b>
ohjaama komedia perustuu <b>Eve Hietamiehen</b>
suosittuun <i>Yösyöttö-romaaniin (2011).</i>
Käsikirjoituksesta ovat vastanneet Pyykkö ja kirjailija <b>Marko Leino</b>. Leffa on Solar Filmsin tuotantoa ja sen ovat
tuottaneet <b>Markus Selin</b> ja <b>Jukka Helle</b>.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan alussa päähenkilö <i>Antti Pasasella</i> (Petteri Summanen) näyttää olevan elämä hyvin
raiteillaan. Miehellä on hyvä työ toimittajana, menevä auto alla, asuntolaina
lyhennyksineen ja aviovaimo <i>Pia</i> <b>(Ria Kataja)</b>, joka on raskaana. Antin
shokki onkin melkoinen, kun synnytyksestä kotiuttamisen yhteydessä Pia hyppää
taksiin, jättää vastasyntyneen miehelleen ja ajaa pois pienen perheen elämästä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Synnytyksen jälkeistä masennusta? Ehkä sitä. Antti on
kuitenkin täysin uuden tilanteen edessä. Hän jupiseekin romaanihenkilön tavoin:
<i>"Hyvästi seksi, baari-illat ja
juttukeikat. Tervetuloa puklurätti, äidinmaidonvastike ja Teletapit. Mutta
mistä hitosta tällainen äijä löytää ne kivikautiset äitigeenit".</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Yösyöttö on todella hauska kirjana ja mainio elokuvanakin.
Yksinhuoltajaisä saa toimia myös äitinä pikku-Paavolle. Edes isoäideistä ei ole
apua, koska toinen on kuollut ja toinen asuu Espanjassa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvassa sketsikkyys ja arjen haasteellisuus tulevat
esiin. Paavon perusruokavalioon kuuluu äidinmaidonkorvike. Isä täydentää sitä
valmissoseilla ja nakeilla, ja syötön jälkeen nappaa itse rentoutusoluen.
Yh-isän elämä tuo eteen miehelle yllättäviä tilanteita: toisinaan tulee
sekoiltua vauvantarvikehyllyjen välissä, toisinaan on pakko ihmetellä itseään
ja rooliaan mammakerhon joukkoimetysringissä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yksinäisen yh-miehen elämää tarkkailee monta naista.
Erityisesti nuorella yh-äidillä <i>Ennillä</i>
<b>(Marja Salo)</b> on silmää
huolehtivaisen, mutta ajoittain kireän, tylsistyneen ja väsyneen Antin varalle.
Päähenkilön elämä tuntuukin olevan yhtä oppivuotta.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yösyöttö on kepeäksi naamioitu komedia, jonka pinnan alla on
kuitenkin vakava pohjaväre. Vauva-arjessa on ilon ja riemun lisäksi paljon
rutiinia, jaksamisen ongelmia, koliikkiongelmia, yösyöttöjä ja tavallista
tylsistymistä. Elokuvan isähahmo ei ole niinkään sankari kuin selviytyjä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Leffan keskeisin puute liittyy ennalta-arvattavaan juonikuvioon, mutta dialogi on yllättävänkin iskevää.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/VP3uTdgZSYE/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/VP3uTdgZSYE?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br /></div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-87117685988701779152017-08-25T14:43:00.000+03:002017-08-28T13:47:54.382+03:00Väkevä pala vaiettua historiaa****½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-TlD8t3U70dI/WaALIOW2G_I/AAAAAAAACLc/BKD4TrL7uFAGh3scifk3obNMminN3f-egCLcBGAs/s1600/ikitie_pressi_12_korpela%2Bja%2Bbjorkman.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://2.bp.blogspot.com/-TlD8t3U70dI/WaALIOW2G_I/AAAAAAAACLc/BKD4TrL7uFAGh3scifk3obNMminN3f-egCLcBGAs/s400/ikitie_pressi_12_korpela%2Bja%2Bbjorkman.jpg" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt;">Jussi
Ketola (Tommi Korpela) ja Kallonen (Hannu-Pekka Björkman) </span><br />
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt;"> ovat Ikitien vastapelurit. Erityisesti Björkman loistaa roolissaan.</span><br />
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt;"><br /></span>
<br />
<div class="MsoNormal">
Elokuvasyksystä 2017 on tulossa kotimaisen elokuvan osalta
todella mielenkiintoinen. Ensi-iltaan tulevista elokuvista todennäköisesti
katsotuimmaksi nousee <i>Aku Louhiniemen</i>
uusi <i>Tuntematon sotilas</i>, joka pohjaa <i>Väinö Linnan</i> klassikkoromaaniin ja sen
alkuperäisversioon <i>Sotaromaani</i>. Ennen
sitä valkokankaan täyttävät <i>Tiina Lymin
Napapiirin sankarit 3</i>, <i>Visa
Koiso-Kanttilan Kaiken se kestää</i> ja <b>Antti-Jussi
Annilan Ikitie</b>, joka perustuu kauhavalaissyntyisen <b>Antti Tuurin</b> samannimiseen romaaniin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ikitie sai ensinäytöksensä Y-Kinossa 22.8., vaikka
varsinainen ensi-ilta on vasta 15.9. Elokuvaa taustoittamassa ja markkinoimassa
oli sen syntyyn keskeisesti vaikuttanut kolmikko: käsikirjoittaja Antti Tuuri,
tuottaja <b>Ilkka Matila</b> ja ohjaaja AJ
Annila. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Antti Tuurin taituruus historiallisen romaanin mestarina ja
pohjalaisen ihmisen kuvaajana heijastuu vääjäämättä uutuuselokuvaankin.
Kotimaisen elokuvan perisynnistä – keskinkertaisesta käsikirjoituksesta – ei ole
tietoakaan. Tuurin lisäksi käsikirjoituksen tekoon ovat osallistuneet ohjaaja
ja tuottaja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tuurin romaanien taipumisesta elokuviksi on vakuuttavaa
näyttöä aiemmilta vuosilta. Valkokankaalle ovat päätyneet <i>Pohjanmaa (1988), Talvisota (1989), Amerikan raitti (1990), Rukajärven
tie (1999) ja Lakeuden kutsu (2000).</i> Niistä monien miljöö koskettaa tavalla tai
toisella Kauhavaa. Ikitien päähenkilö elokuvassa on <i>Jussi Ketola</i> (elokuvassa <b>Tommi
Korpela</b>).<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ikitie kuuluu Tuurin kirjallisessa tuotannossa Äitini suku –sarjaan,
jonka teoksista Jussi Ketola esiintyy päähenkilönä kolmessa. Jokainen niistä
liittyy Suomen historian merkittävään ilmiöön: Taivaanraapijat (2005) Amerikan
siirtolaisuuteen, Kylmien kyytimies (2007) vuoden 1918 sisällissotaan ja Ikitie
1930-luvun oikeistoradikalismiin ja Karjalaan suuntautuneeseen
amerikansuomalaisten siirtolaisuuteen. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuva Ikitie kertoo varsin vähän julkisuutta saaneesta
historian ilmiöstä: amerikkalaisten, kanadalaisten ja amerikansuomalaisten
muutosta Neuvostoliittoon 1930-luvun alussa. Vuoden 1929 pörssiromahdus
syöksi maailman suureen lamaan. Yhdysvalloissa työttömyysaste nousi 25:een ja
joissakin maissa jopa 33 prosenttiin. Pula-ajan ongelmien seurauksena noin 6000
amerikansuomalaista päätti muuttaa Neuvosto-Karjalaan, jonne Stalinin johdolla
oli tarkoitus rakentaa työläisten paratiisi sosialismin ja kommunismin hengessä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lamakauden vaikutuksiin kuului Suomessa myös
kommunisminvastaisen lapuanliikkeen nousu. Elokuvan alussa sosialistisena
sodanvastustajana pidetty Jussi Ketola haetaan kotoaan Kauhavalta ja
muilutetaan Neuvostoliiton rajalle. Taakse jäävät vaimo<i> Sofia</i> (<b>Irina Björklund</b>),
lapset ja kotitalo. Itärajalla Jussi selviytyy nipin napin murhayrityksestä ja
rynnii huohottaen Neuvostoliiton puolelle päätyen lopulta sairaalaan
Petroskoihin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Neuvosto-Karjalan pääkaupungissa Jussi tutustuu amerikansuomalaisiin,
jotka Stalin ja Karjalan tasavallan johtaja <i>Edvard
Gylling</i> ovat houkutelleet maahan.
Vammoistaan toipuvaa Ketolaa auttaa uuden elämän alkuun erityisesti <i>Strang</i> (<b>Sampo Sarkola</b>). Alusta
alkaen Jussi Ketolan niskaan hengittää sisäasiainkansankomissariaatin NKVD:n paikallisjohtaja <i>Kallonen</i> (<b>Hannu-Pekka Björkman</b>), jonka laskuun
päähenkilön pitäisi urkkia mielialoja ja kumouspuheita amerikansuomalaisten kolhoosinrakentajien
keskuudessa. Tästä uuden henkilöllisyyden (Jussi Kari) saanut kauhavalainen
kieltäytyy.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ketola päätyy Hopea-nimiseen kolhoosiin, jossa amerikansuomalaiset
ahkeroivat uuteen ja parempaan tulevaisuuteen tähdäten. Alun kitkuttelun jälkeen ruokaa ja
hyvinvointia tuntuu riittävän tässä utopistisosialistisessa yhteisössä.
Optimismin aika heijastuu elokuvassa mm. tanssiaisina ja baseball-otteluiden
kiihkeytenä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kolhoosissa Jussi
Karin elämään tulee uusia henkilöitä: kolhoosinjohtaja <i>Hill</i> (<b>Ville Virtanen</b>), <i>Mäki</i> (<b>Antti</b> <b>Virmavirta</b>), <i>Emma</i> (<b>Jonna Järnefelt</b>) ja<i> Laina</i>
(<b>Emmi Parviainen</b>). Erityisen
tärkeäksi nousevat karjalalaisleski <i>Sara</i>
(<b>Sidse Babett Knudesen</b>), jonka
kanssa Jussi jakaa elämänsä ja vuoteensa, ja hänen tyttärensä <i>Mary</i> (<b>Eedit Patrakka</b> 8v/<b>Rosa
Salomaa</b> 14v).<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vuosien varrella amerikkalaiset paratiisinrakentajat alkavat
NKVD:n silmissä muuttua sabotööreiksi ja sosialismin vihollisiksi. ”Epäkansallisten
ainesten ylivallan” murentaminen johtaa V. 1937 Stalinin puhdistuksiin, jossa
hän marssittaa pääosin kuviteltuja vastustajiaan vankileireille ja
teloitus-komppanioiden eteen. Miljoonat
heittävät henkensä. Myös Hopean kolhoosi joutuu myrskyn silmään. Jussin välit Kalloseen
heikkenevät ratkaisevasti. Vainot vievät vierastyöläiset helvetin porteille,
yksilöt lastuiksi laineille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Annilan Ikitie on vaikuttava ja väkevä elokuva, täysin
kansainvälistä tasoa ja laajaan levitykseen tarkoitettu. Amerikansuomalaisten
kohtaloa Neuvosto-Karjalassa on tutkittu mm. Turun yliopistossa laajan
siirtolaistutkimuksen yhteydessä. Silti Hitlerin juutalaisvainot tunnetaan
julkisuudessa paljon paremmin kuin Stalinin vielä verisemmät puhdistukset.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Itänaapurissa asia oli pitkään tabu ja esimerkiksi
Petroskoin lähellä sijaitsevan <i>Krasni
Borin</i> metsähautojen olemassaolo tunnustettiin vasta 1992 Neuvostoliiton
romahdettua. Sodanjälkeisessä Suomessa asiasta ei myöskään juuri puhuttu.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ikitie on upeasti kuvattu ja leikattu. Kuvauksesta vastaa <b>Rauno Ronkainen</b>, ja kuvauspaikat ovat
löytyneet suurta elokuvatuotantotukea maksavasta Virosta. Vahva käsikirjoitus, kiinnostava
ja jännittävä tarina sekä taitavat näyttelijät rakentavat pohjan vaikuttavalle
elokuvaelämykselle. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Näyttelijöistä kolme nousee keskiöön hienosti roolitetussa
elokuvassa. Tommi Korpela on vakuuttava Jussina, jonka syöksyminen
koettelemuksesta ja kärsimyksestä toiseen tuo vääjäämättä mieleen niin monelle
elokuvalle tyypillisen Kristus-hahmon. Hänen vastapelurinaan Hannu-Pekka
Björkman on ilmiömäinen. Hänen Kallosestaan heijastuu oveluus, itsetehostus ja harkittu
julmuus, mutta myös ripaus inhimillisyyttä. Björkmanin roolihahmon on
habitukseltaan osittain kuin Lenin, johon on sekoittunut osa Stalin pyövelinä tunnettua
<i>Berijaa</i>. Jussi Ketolan naisystävää näyttelevä tanskalainen Sidse Babett Knudsen on
Sarana (kirjassa Irinana) erinomainen. <i>Vallan linnake</i> –sarjasta tuttu Knudsen
tuo elokuvaan vahvan naishahmon ja lisää entisestään intensiivisyyden tunnetta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ikitie on yleisilmeeltään tumma ja loppua kohti yhä raaempi
ja raadollisempi. Siksi 16 vuoden ikäraja on perusteltu. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Uutuuselokuvan pieni puute on juuri tässä.
Amerikansuomalaisten utopian iloinen jakso tuntuu jotenkin laahaavalta ja
irralliselta. Mitä enemmän sävyt ja kerronta tummenevat, sen paremmaksi elokuva
käy. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Yhtä olennaista Antti Tuurin romaaneihin liittyvää piirrettä
Ikitie ei tavoita. Kirjojen riveillä ja rivien väleissä kukkii paikoitellen
kirjailijan hienovarainen hyrisevä huumori, jonka erityisesti pohjalaiset tunnistavat. Sitä ei ole saatu sisällytettyä uutuusfilmiin. Satavuotias Suomi on
kuitenkin saanut Ikitiessä komean elokuvan, joka kunnioittaa vakuuttavalla
tavalla unohdettujen suomalaisten historiaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan trailerin löydät tästä:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/3tAUchPdBMs/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/3tAUchPdBMs?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt;"><br /></span>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-32061984674601335902017-08-22T23:46:00.000+03:002017-08-22T23:46:15.581+03:00Ikitien ennakkoesitys oli menestys<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-cOZaGKzUCtk/WZyUzaKEzGI/AAAAAAAACLA/BxLXLhBCvxUgCbVJrhfpfgh3mPoLrZzvwCLcBGAs/s1600/Ikitie_miehet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1405" data-original-width="1600" height="350" src="https://3.bp.blogspot.com/-cOZaGKzUCtk/WZyUzaKEzGI/AAAAAAAACLA/BxLXLhBCvxUgCbVJrhfpfgh3mPoLrZzvwCLcBGAs/s400/Ikitie_miehet.jpg" width="400" /></a></div>
Kirjailija Antti Tuuri, tuottaja Ilkka Matila ja ohjaaja<br />
Antti-Jussi Annila Ikitien ennakkonäytöksessä Y-Kinossa.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Y-Kinon elokuvateatteripäällikkö <b>Ilkka Peura</b> sai tiistaiksi 22.8.2017 järjestymään pienimuotoisen kulttuuritapahtuman
Kauhavalle. Syyskuun puolivälissä ensi-iltaan tuleva Ikitie-elokuva veti
Y-Kinoon lähes elokuvateatterillisen väkeä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuva kertoo amerikansuomalaisten tarinan 1930-luvun
Neuvostoliitossa. Yli 6000 amerikansuomalaista tuli rakentamaan Neuvostoliitosta
työläisen paratiisia. Tämä utopia kaatui kuitenkin neuvostodiktaattori Josif
Stalinin v. 1937 aloittamiin puhdistuksiin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Antti Tuurin</b>
romaaniin (Ikitie, 2011) perustuva leffa alkaa lapuanliikkeen toimeenpaneman kauhavalaisen
pasifistin <i>Jussi Ketolan</i>
muilutuksesta Ikitietä Suomen ja Neuvostoliiton rajalle. Ketola pakenee murhaa
yrittäviä miehiä rajan yli Neuvostoliiton puolelle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Rajan takana Neuvostoliiton valtiollinen poliisi NKVD antaa
hänelle uuden henkilöllisyyden ja työpaikan kolhoosilta. Vähitellen Ketolan
elämä alkaa murentua vainojen alkaessa. Matka paratiisin esikartanosta helvetin
porteille osoittautuu lyhyeksi…<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Y-Kinon ennakkonäytöksessä elokuvasta kertoivat
käsikirjoittaja Antti Tuuri, tuottaja <b>Ilkka
Matila</b> ja ohjaaja <b>Antti-Jussi (AJ)
Annila</b>. Heidän esityksensä välitettiin eteläpohjalaisiin
elokuvateattereihin live-lähetyksenä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
MRP Matila Röhr Productions Oy:n tuottaja Ilkka Matilan mielestä
Antti Tuurin lauseet kääntyvät hyvin elokuvaksi. Romaanit ovat myös hyvin
visuaalisia. Matilan mukaan Ikitie on suuri tarina Neuvosto-Karjalaa rakentamassa
olleista amerikansuomalaisista, joista moni teloitettiin Stalinin
puhdistuksissa ja haudattiin nimettömiin metsähautoihin. Ikitie kertookin
unohdettujen suomalaisten vaietun tarinan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja Annila sai elokuvan käsikirjoituksen ja Tuurin
romaanin Matilalta. Hän uppoutui uskomattomaan tarinaan, teki runsaasti reunamerkintöjä
lukuun ottamatta romaanin viimeistä 70 sivua. Lopussa tuli itku.
Historianopettajan pojalle ei kukaan ollut kertonut tätä tarinaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]-->-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> - </span><!--[endif]-->Elokuvan Jussi Ketola on mies, joka ei ole
valmis valitsemaan puoltaan. Maailma tuntuu minusta tänään vielä
mustavalkoisemmalta kuin 1930-luvulla, Annila aprikoi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Annilan mukaan elokuvan roolitus eli casting on 90 prosenttia
ohjaajan työstä. Eri rooleissa on noin 50 näyttelijää. Tuottaja Matilan mukaan
yksikään näyttelijöistä, joihin oltiin yhteydessä, ei kieltäytynyt
osallistumasta elokuvaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kauhavalaiskirjailija Antti Tuuri valotti romaaninsa ja
Ikitie-elokuvan taustaa. Hän oli haastatellut kauhavalaista miestä, jonka isän
lapuanliikkeen muiluttajat olivat hakeneet kotoa kesällä 1930-luvun alussa.
Mies oli Hirvijoella asunut <b>Nestori
Saarimäki</b>, jonka muilutus muistuttaa suuresti elokuvan Jussi Koskelan tapausta.
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tuurin mukaan romaanin syntyyn vaikuttivat olennaisesti
hänen lukemansa tutkimukset Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneiden
suomalaisten siirtolaisten historiasta. Siinä yhteydessä hän tutustui myös
Neuvosto-Karjalaan muuttaneiden amerikansuomalaisen tarinoihin ja kohtaloihin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; line-height: normal; text-indent: -24px;">- </span><span style="text-indent: -24px;">Hyvät ohjaajat ovat tehneet romaaneistani hyviä elokuvia, Tuuri kehaisee</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ikitie (2017) on nähdyn perusteella hyvin väkevä ja vaikuttava elokuva. Sen arvostelu julkaistaa Y-Klaffin kaiuissa kuluvan viikon aikana. Elokuvan ensi-ilta on 15.9.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-uDrDRZ5v24g/WZyX1_OiMvI/AAAAAAAACLM/UldgHnur3HElsRcTaVuH9kqEFiyXn5syACLcBGAs/s1600/Ikitie_kirjat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-uDrDRZ5v24g/WZyX1_OiMvI/AAAAAAAACLM/UldgHnur3HElsRcTaVuH9kqEFiyXn5syACLcBGAs/s320/Ikitie_kirjat.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-64590161794224705662017-08-13T22:21:00.000+03:002017-08-13T22:21:03.786+03:00Unelmien Miami****½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-3k3T6I9E9AM/WZCjn-B79nI/AAAAAAAACKc/L8esYfJUvPsqntsBevaNxJJAgrkq0Xg7wCLcBGAs/s1600/Miami_actors.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="624" data-original-width="1024" height="243" src="https://2.bp.blogspot.com/-3k3T6I9E9AM/WZCjn-B79nI/AAAAAAAACKc/L8esYfJUvPsqntsBevaNxJJAgrkq0Xg7wCLcBGAs/s400/Miami_actors.jpg" width="400" /></a></div>
Sonja Kuittinen (Anna) ja Krista Kosonen (Angela) loistavat<br />
uutuuselokuvassa Miami.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja <b>Zaida
Bergrothin</b> uutuuselokuva <b>Miami
(2017)</b> on kuluvan vuoden kotimaisen elokuvan ehdotonta kärkeä. Ohjaaja
Bergroth ja käsikirjoittaja <b>Jan
Forsström</b> punovat elokuvaan juonikuvion, joka pitää katsojan otteessaan
ensimmäisistä otoksista leffan lopputeksteihin. Miami on kahden loistavan
näyttelijän – <b>Krista Kososen</b> ja <b>Sonja Kuittisen</b> juhlaa. Showtanssija
Angelaa esittävälle Kososelle voisi jo jakaa Jussi-pystin parhaasta
naispääosasta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Miamia ei voi ahtaa yhteen elokuvalajiin. Se yhdistelee
onnistuneesti draamaa, kasvutarinaa, rikoselokuvaa ja tie-elokuvaa. Yllättävät
käänteet seuraavat toistaan. Juuri kun katsoja on oivaltanut seuraavansa kahden
nuoren naisen perhetarinaa ja jouhevaa road movie’ta leffa kääntyy mustaksi
rikoselokuvaksi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuva alkaa showtanssija <i>Angelan</i> tanssiryhmän hajoamisesta. Velkakierteessä olevan nuoren naisen
tilanteen pelastaa pikkusisko <i>Anna</i>
(Sonja Kuittinen), joka ilmaantuu yllättäen Angelan keikalle. Valovoimainen ja
glamouria tihkuva tanssijatar houkuttelee ujon ja värittömältä vaikuttavan
sisarensa esiintyjäksi. Edessä on viihdytyskiertue baareissa, ravintoloissa ja
yökerhoissa läpi Suomen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Zaida Bergroth osoittautui taitavaksi henkilöohjaajaksi jo
ensimmäisellä pitkällä elokuvallaan <i>Skavabölen
pojat (2009)</i>. <i>Hyvä poika (2011)</i>
osoitti ohjaajan ja käsikirjoittaja kyvyn rakentaa intensiivinen perhedraama,
jossa vaaran ja tietynlaisen uhan tunne kasvatti jännitettä koko filmin ajan.
Miamissa päähenkilöt on luotu taidokkaasti ja heidän hahmonsa syvenevät
elokuvan edetessä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lapsuudessa toisistaan erotettujen sisarusten keskinäisen
suhteen kehittyminen on elokuvan keskiössä. Kososen Angela on impulsiivinen
luonnonlapsi, ristiriitainen hahmo, jossa on voimaa, haurautta,
pyhimysmäisyyttä ja eroottista hehkua. Ei ole ihme, että pikkukaupungista pienistä
piireistä tuleva Anna lumoutuu sisarestaan ja tämän lavakarismasta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Anna ei kuitenkaan jää seinäkukkaseksi. On jännittävää
nähdä, kuinka viihdekiertueen valokeilassa Annasta kuoriutuu tietoinen, rohkea,
uhmakas ja ajoittain jopa kylmäkiskoisen realistinen nuori nainen, joka ottaa ohjat
käsiinsä. Tämä näkyy myös Annan ja työharjoittelija <i>Timin</i> (<b>Alex Anton</b>)
kauniisti kuvatussa pikaromanssissa. Nuoren näyttelijän Sonja Kuittisen
roolisuorituksessa on vakuuttavuutta ja tunneälyä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Krista Kososen Angela lienee yksi suomifilmin hienoimmista
roolitöistä. Niin ilmeikkäästi, herkästi ja vahvasti Kosonen piirtää Miamin
showpiireihin kaihoavan tanssijan tarinan. Naisen, joka on korviaan myöten
veloissaan rikollispomo <i>Mertsille</i> (<b>Kristian Smeds</b>), naisen, joka jaksaa
seuraavaan päivään alkoholin ja unelmaansa uskomisen avulla. Naisen, joka rakastettava
silloinkin kun hän tihkuu kateutta ja häikäilemättömyyttä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Zaida Bergrothin Miami on visuaalisesti vakuuttava elokuva,
josta on kiittäminen myös kuvaaja <b>Henri</b>
<b>Blombergia</b>. Leffan taidokasta
leikkausta tukee <b>Matthias Petschen</b>
alkuperäinen musiikki.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/6z-edlA7tUY/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/6z-edlA7tUY?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-16940622291245978832017-08-01T13:21:00.000+03:002017-08-01T13:21:29.781+03:00Dunkirk tuo sodan iholle*****<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-dO9PfhEiTTc/WYBUoTeTQxI/AAAAAAAACJM/Jg0V-ON7GvIXhIzgTm-iGvbHfgd49m5BwCLcBGAs/s1600/Dunkirk.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1167" data-original-width="1600" height="291" src="https://1.bp.blogspot.com/-dO9PfhEiTTc/WYBUoTeTQxI/AAAAAAAACJM/Jg0V-ON7GvIXhIzgTm-iGvbHfgd49m5BwCLcBGAs/s400/Dunkirk.jpg" width="400" /></a></div>
Britit evakuoivat 338 000 sotilasta Dunkerque'sta v. 1940 ja<br />
pystyivät jatkamaan sotaa Hitlerin Saksaa vastaan.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Sota ei ole kaunista. Sotilaalle tärkeintä on selviytyä
hengissä – ainakin seuraavaan taisteluun asti.
Hyvin harva elokuva saavuttaa saman aitouden, intensiivisyyden,
visuaalisen suurenmoisuuden ja tunteen yksilön elämän arvaamattomuudesta kuin <b>Christopher
Nolanin</b> uutuuselokuva <b>Dunkirk (2017</b>).
Trillerimäinen selviytymistarina on mestariteos, joka nousee vääjäämättömästi
toista maailmansotaa kuvaavien leffojen ehdottomaan aateliin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hollywoodissa vaikuttava brittiohjaaja Christopher Nolan
nousi maailmanmaineeseen <i>Batman-trilogiallaan</i>
<i>(2005-2012</i>), erinomaisella trillerillään
<i>Inception (2010)</i> ja sci-fi-leffallaan<i> Interstellar</i> <i>(2014</i>). Nolanin kyky yllättää katsoja, rakentaa tiivistunnelmainen
jännityselokuva , hyödyntää käsivarakuvausta ja epälineaarista elokuvakerrontaa
ovat kaikki läsnä myös Dunkirkissa. Uutuuselokuva on uskottava ja realistinen,
muttei kuvaa varsinaista sotilaiden lahtaamista <i>Steven Spielbergin Pelastakaa sotamies Ryanin (1998)</i> tapaan. Dunkirk
on trilleri ja selviytymiskertomus, ei perinteinen sotaelokuva.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuva sijoittuu ajallisesti toisen maailmansodan alkuun ja
Saksan menestyksekkääseen salamasotaan länsirintamalla. Toukokuun 1940 loppuun
mennessä Hitlerin Saksan joukot olivat
jyränneet yli Belgian ja Alankomaiden ja saartaneet englantilaisten ja ranskalaisten joukot
Dunkerquen (engl. Dunkirk) kaupunkiin Pohjois-Ranskassa. Näistä yli 400 000
sotilaasta kyettiin kesäkuun 5. päivään mennessä evakuoimaan kanaalin yli
Englantiin yli 338 000 miestä, joista brittejä oli kaksikolmasosaa. Kyse oli
maailmanhistorian suurimmasta evakuoinnista.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Dunkirk tempaisee katsojan välittömästi saarretun kaupungin
ja sen rannalla evakuointia odottelevien brittisotilaiden tunnelmiin. He ovat
keskimäärin hyvin tietämättömiä tulevasta. Nolan rakentaa yhdessä
luottokuvaajansa <b>Hoyte van Hoyteman </b>kanssa
tapahtumista uskomattoman intensiivisen kokemuksen, joka rakentuu kolmella eri
henkilötasolla. Sotaa ei voi kuvata ilman tunnistettavia ihmiskasvoja.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Dunkerquen rannan tapahtumia todistaa ensinnäkin nuori ja
juonikas sotilas <i>Tommy</i> <b>(Fionn Whitehead),</b> jonka toimia määrää
voimakas elämänhalu. Samat pyrkimykset ohjaavat ranskalaissotilas <i>Gibsonia</i> <b>(Aneurin Barnard)</b>, johon vähäsanainen Tommy törmää hiekkadyynillä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sotahistoriallisen ihmeen taustalta löytyvät Britannian kuninkaallisten ilmavoimien (RAF)
lisäksi myös yli 600 yksityistä jahtia,
kalastusalusta ja huvivenettä, jotka Amiraliteetti määräsi avustamaan
Britannian merivoimien 200 sotalaivaa. Elokuvassa sankarillista ja
isänmaallista asennetta edustavat näyttävästi Moonstone-aluksen kippari <i>Mr. Dawson</i> <b>(Mark Rylance</b>), joka kiiruhtaa auttamaan brittiarmeijaa yhdessä
poikansa <i>Peterin</i> <b>(Tom Glynn-Carney)</b> ja naapurinpoika <i>Georgen</i> <b>(Barry Keoghan)</b>
kanssa. Kukaan heistä ei voi aavistaa kuinka vaaralliseksi Englannin kanaalin
ylitys muodostuukaan pikkupurtilolla.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Maan ja meren lisäksi Dunkerquen ihme rakentuu ilmassa.
Keskiössä on kolmen Spitfiren lentue ja erityisesti <b>Tom Hardyn</b> näyttelemä hävittäjälentäjä <i>Farrier.</i> Elokuvan aikana Hardy pystyy hämmästyttävästi kertomaan lentäjän
tunnelmistaan erilaisin elein ja silmänliikkein, koska nahkapäähine ja maski
estävät ilmeiden tulkinnan kiivaiden ilmataisteluiden tuoksinassa.
Ilmataistelut ovat komeaa ja hyvin realistiselta vaikuttavaa seurattavaa.
Kuvauskamerat kiinnitettiin elokuvaa
varten brittihävittäjien kylkiin ja taistelut Messerschmitt Bf 109- ja
Heinkel He 111-koneita vastaan ovat yhtä
taivasbalettia. Sankariksi kohoavan Farrierin liito yli Dunkerquen
hiekkadyynien elokuvan loppupuolella on poikkeuksellisen kaunista katsottavaa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Christopher Nolan linkittää tapahtumat saumattomaksi ja
intensiiviseksi jatkumoksi, jossa katsoja pidetään koko ajan varpaillaan. <b>Hans Zimmerin</b> musiikki kutoo tunnelman
tiiviiksi ja jännittäväksi. Kun elokuvan näyttelijöiden roolitus on vielä
kohdallaan, ovat kaikki huippuelokuvan ainekset koossa. Dunkirk on kertomus
kärsimyksestä ja urheudesta. Se on tarina sotaa käyvistä briteistä, joille
yleinen etu merkitsi enemmän kuin oman edun tavoittelu. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/QaCVCjxnmkU/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/QaCVCjxnmkU?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-4018537843019655062017-04-01T15:08:00.000+03:002017-04-01T15:08:15.232+03:00Vain dialogi pelastaa jakautuneen Suomen***½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-R8rlL1uV7JE/WN-QvzRE2QI/AAAAAAAACGU/Xd_vdANz4XQ8t42IAZydpnlNe7RxlV11QCLcB/s1600/Tapsa%2Bja%2BOula.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://4.bp.blogspot.com/-R8rlL1uV7JE/WN-QvzRE2QI/AAAAAAAACGU/Xd_vdANz4XQ8t42IAZydpnlNe7RxlV11QCLcB/s400/Tapsa%2Bja%2BOula.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> </span>Innokkaat saunojat Tapio ja Oula ovat eri mieltä maahan-<br />
muutosta, mutta dialogi toimii.<br />
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><br /></span>
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><br /></span>
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja ja kirjailija <b>Elina
Hirvosen</b> dokumenttielokuva <b>Kiehumispiste
(2017)</b> tuo esiin jakautuneen Suomen. Lähtökohtana on vuolaan turvapaikanhakijavirran
sekoittama Suomi, mikä on tuonut esiin erityisesti ilmiön ääripäät. Elokuva on
tuore, ajankohtainen ja kiitettävän neutraali. Katsoja saa itse muodostaa
käsityksensä asiasta, joka jakaa mielipiteet ja herättää yhä suuria intohimoja
suomalaisissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elina Hirvosen elokuva on kuvattu vuoden 2016 aikana. Kamera
kiertää eri paikkakunnilla pienestä Petäjävedestä pääkaupunki Helsinkiin.
Elokuvakamera tallettaa kansalaisten ja vastaanottokeskusten asukkaiden arkea,
mutta valottaa myös mielenosoitusten kiihkeyden, kärjekkyyden ja alati läsnä olevan
väkivallan uhan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Dokumentissa suunvuoron saavat niin maahanmuuttoa
kannattavat kuin sen kovat kriitikotkin. Kuva Suomestamme on ajoittain
hätkähdyttävä. Mielenosoituksissa marssitaan niin maahanmuuttoa, rasismia kuin nykyhallituksen
leikkauspolitiikkaakin vastaan. Keskiluokkainen katselija hätkähtää alaluokkaan
kuuluvan kansanosan vihaa, pelkoa, pettymystä ja nöyryytyksen tuntemuksia
leipäjonossa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja Hirvonen vieraili Kauhavalla Y-Kinossa perjantaina
31.3. ja kertoi elokuvastaan mm. lukiolaisille ja yläkoululaisille. Hän kertoi
havahtuneensa reilu vuosi sitten poikkeukselliseen ilmapiiriin, joka tuntui
hyvin vihaiselta, jakaantuneelta ja aggressiiviselta. Ohjaaja hyllytti tuolloin
tekeillä olleen elokuvansa aiheen ja tarttui tuottajan ja kuvaajan kannustamana
uuteen ideaansa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Näin syntyi Kiehumispiste, elokuva, jonka keskiössä on eri
lailla ajattelevien ihmisten kohtaaminen. Yksi mieleenpainuvimmista liittyy
pienten turvapaikanhakijoiden saapumiseen tanssitunnille. Opettaja esiteltyä
heidät, muut lapset sanovat, etteivät he pidä tulokkaista. Heillä on aivan
vääränlaiset nimetkin. Tilanne kuitenkin vähitellen laukeaa ensireaktion
jälkeen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kiehumispisteen kantaviin voimiin kuuluvat innokkaat saunojat
<b>Oula Silvennoinen</b> ja <b>Tapio Salminen</b>. He kuuluvat
suhtautumisessaan turvapaikanhakijoihin aivan eri leireihin. He kritisoivat
toistensa näkemyksiä, mutta keskustelevat ja kuuntelevat toisiaan. Dialogi ei
katkea. Erilaisista lähtökohdistaan huolimatta Oulasta ja Tapsasta näkyy
keskinäinen arvostus.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Saunakavereiden suhtautumisessa toisiinsa piilee myös ratkaisun
avain maahanmuuton kannattajien ja vastustajien keskinäisen vihanpidon
vähentämiseen. Heidän pitäisi kyetä aitoon vuorovaikutukseen. Suurin osa suomalaisista kun ei halua kuulua
kumpaankaan ääripäähän. Dokumentin pohjalta syntyvä keskeinen ajatus on
dialogissa. Pienellä kansalla ei ole varaa niin jyrkkään kahtiajakoon kuin
Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen on nähty</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kiehumispiste pysyy hyvin koossa. <b>Jarkko M. Virtasen</b> korkeatasoinen kuvaus ja <b>Timo Peltolan</b> jäntevä leikkaus tukevat ohjaajan näkemystä. Dokumentti sopii kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita nykypäivän Suomesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Zae6IxpkGM8/WN-Q02O7pHI/AAAAAAAACGY/J644xlmAXjsFOHxdSyD_pHy5WvUVi8GDQCLcB/s1600/Elina%2BHirvonen2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-Zae6IxpkGM8/WN-Q02O7pHI/AAAAAAAACGY/J644xlmAXjsFOHxdSyD_pHy5WvUVi8GDQCLcB/s320/Elina%2BHirvonen2.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
Ohjaaja Elina Hirvonen kertoi
Kauhavan lukion</div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
opiskelijoille elokuvansa teosta. <o:p></o:p></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-30458901327768943582017-02-26T22:33:00.002+02:002017-02-27T11:13:08.106+02:00Homoikoni salonkikelpoisena ***<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-Vy_tmt6fxDI/WLM3xg1IgQI/AAAAAAAACFU/n9wEQr2WsuwEo6kVNUQ3ncfOtBHUs8M6gCLcB/s1600/Strang_Tom_of_Finland_.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="250" src="https://2.bp.blogspot.com/-Vy_tmt6fxDI/WLM3xg1IgQI/AAAAAAAACFU/n9wEQr2WsuwEo6kVNUQ3ncfOtBHUs8M6gCLcB/s400/Strang_Tom_of_Finland_.jpg" width="400" /></a></div>
Pekka Strang loistaa homotaiteilija Touko Laaksosena.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja <b>Dome
Karukosken</b> uutuuselokuva <b>Tom of
Finland (2017</b>) lienee vuoden odotetuimpia kotimaisia filmejä. Homopornoon
erikoistuneen kuvataiteilija <b>Touko
Laaksosen </b>kuvasto on viime aikoina löytänyt tiensä niin pussilakanoihin,
patalappuihin kuin postimerkkeihinkin. Seksuaalivähemmistön sankarista kertova
leffa on hyvien näyttelijöiden tähdittämä ja vankkaa ammattityötä, mutta jää
aiheensa arkaluonteisuudesta huolimatta kesyksi ja tasapaksuksi
elämäkertaelokuvaksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Viime vuosina homoseksuaalinen presidenttiehdokas,
tasa-arvoinen avioliittolaki ja yhteiskuntamme arvomaailmassa tapahtuneet
muutokset ovat nostaneet seksuaalivähemmistön asioita voimakkaasti julkiseen
keskusteluun. Samalla helposti unohtuu, että satavuotiaassa Suomessa ”haureus
samaa sukupuolta olevan kanssa” oli rikos vuoteen 1971 asti. Eikä
homoseksuaalien pilkka ja vähättely ole kadonnut vieläkään, vaikka heidän
oikeuksiaan ymmärretään nykyään huomattavasti aiempaa paremmin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tom of Finland kertoo kaarinalaisen Touko Laaksosen
(1920-1991) värikkään tarinan. Elokuva alkaa jatkosodasta, jossa luutnantti
Laaksonen (<b>Pekka Strang) </b>on
tulenjohtaja Helsingin ilmatorjuntarykmentissä. Sotatila, pimennetty Helsinki
sekä suuri määrä suomalaista ja saksalaista upseeristoa herättävät Toukossa
valtavan mielenkiinnon univormuja kohtaan. Homoseksuaalien on pääosin tavattava
salaa puistoissa ja yleisissä vessoissa. Poliisit jahtaavat seksuaalisesti
poikkeavia, ja hakkaavat heitä pampuillaan aina tilaisuuden tullen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vähäistä väkivaltaa lukuun ottamatta elokuva tuntuu kesyltä
ja arvokkuutta hakevalta. Puistohomojen tapaamiset ovat niin erotiikasta
riisuttuja, että elokuvan ikärajaksi on määritelty K-12. Ristiriita Laaksosen maskuliinisuutta
tihkuvien homoeroottisten piirrosten ja elokuvan ydinsanoman välillä on
huomattavan suuri. Laaksosen piirrosjälkeen kuluvat homoseksuaalisuuteen
liitetyt kliseet: univormut, nahka-asut ja koppalakit, valjaat ja vetimet ja
jättimäiset penikset. Elokuvassa tällainen fetisistinen homokuva kristalloituu
vasta Tom of Finlandin ja Yhdysvaltain länsirannikon homoyhteisöjen
kohtaamisissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan Touko on alkuun pianisti, joka pääsee Helsingissä
samaan mainostoimistoon sisarensa <i>Kaijan</i>
(<b>Jessica Grabowsky</b>) kanssa.
Molempien piirrosjälki on hyvä, mutta veljellä on sisartaan enemmän
itseluottamusta. Elokuva sähköistyy, kun elokuvaan astuu mukaan Laaksosen suuri
rakkaus ja pitkäaikainen elämänkumppani <i>Veli
”Nipa”Mäkinen</i> <b>(Lauri Tilkanen</b>).
Kolmikosta jokainen on roolissaan pätevä, mutta leffan kantava voima on
kuitenkin Pekka Strang. Hän luo jurosta päähenkilöstä uskottavan kuvan ja
vanhenee tyylikkäästi vuosikymmenten edistyessä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Touko Laaksonen eli suuren osan elämästään ns. kaapissa ja joutui
salaamaan sen, että hän asui yhdessä Nipansa kanssa. Hänen ensimmäiset eroottiset
piirroksensa ilmestyivät jo ennen sotaa, mutta matka maailmanmaineeseen alkoi
v. 1957 amerikkalaisen bodauslehden <i>Physique
Pictorialin</i> julkaistua kevätnumeronsa kannessa Laaksosen piirroksen
tukkijätkistä. Piirtäjä käytti taiteilijanimeä Tom, johon kustantaja liitti
sanat <i>of Finland.</i><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Varsinainen nousu homoseksuaalien kultti-ikoniksi jäi odottamaan
1970- ja 1980-lukua. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan keskeinen ansio on siinä, että Karukosken elokuva
tekee tunnetuksi sellaisen suomalaisen elämäntarinan, joka tunnetaan ulkomailla
hyvin siinä missä monet suomalaiset urheilijat, kuvataiteilijat, säveltäjät,
kapellimestarit ja kirjailijat. Touko Laaksonen on yksi 1900-luvun tärkeimmistä
eroottiseen mieskuvaan vaikuttaneista taiteilijoista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
On silti kieltämättä erikoista, että paheksutusta
pornotaiteilijasta tehdään itsenäisyyden juhlavuonna salonkikelpoista
kulttuuripersoonaa. Samalla hänen villagepeoplemaiset fetissinsä toimivat
elokuvan rekvisiittana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Itse elokuva on
kansainvälistä tasoa visuaalisuudeltaan ja toteutukseltaan. Dome Karukoskella
on kyky kuvata valtavirtaelokuvaa aiheesta kuin aiheesta, ja <b>Aleksi Bardyn </b>käsikirjoittama elokuva
soljuu notkeasti. Helsinki-Filmi on kyennyt tuottamaan viiden miljoonan euron
elokuvan, joka on kuvattu Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/Fqh-hcQdRhE/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/Fqh-hcQdRhE?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-75597126421198236662017-02-05T23:48:00.001+02:002017-02-05T23:48:38.420+02:00Takuuvarmaa Kaurismäkeä***<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-GtaHPWNPUqE/WJebnqwZCoI/AAAAAAAACEE/EXunfkuiJDQWpOmaigvFo0I9S_kpg1bEACLcB/s1600/Khaled%2Bja%2BWikstr%25C3%25B6m.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://4.bp.blogspot.com/-GtaHPWNPUqE/WJebnqwZCoI/AAAAAAAACEE/EXunfkuiJDQWpOmaigvFo0I9S_kpg1bEACLcB/s400/Khaled%2Bja%2BWikstr%25C3%25B6m.jpg" width="400" /></a></div>
Khaled (Sherwan Haji) pääsee töihin ex-paitakauppias<br />
Wikströmin (Sakari Kuosmanen) ostamaan ravintolaan.<br />
<br />
<br />
Suomen kansainvälisesti tunnetuin elokuvaohjaaja <b>Aki Kaurismäki</b> lähestyy tuoreimmassa
elokuvassaan hyvin ajankohtaista aihetta: maailmanlaajuista pakolaiskriisiä ja
suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon. Elokuva <b>Toivon tuolla puolen (2017)</b> on toinen lenkki kehutun <i>Le Havren (2011) </i>aloittamassa
satamakaupunkitrilogiassa. Hajanainen uutuusleffa jää edeltäjänsä varjoon,
mutta manifestoi jälleen kerran kaurismäkeläisen kyvyn asettua pienen ja
marginaaliin työnnetyn pienen ihmisen puolelle.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Toivon tuolla puolen kertoo kaksi tarinaa, jotka linkittyvät
toisiinsa vasta elokuvan puolivälissä. Tämä aiheuttaa elokuvan rakenteeseen ja
kerrontaan selkeän tyylirikon. Ajoittain tuntee katsovansa kahta erilaista
filmiä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tarinoista tummempi kertoo syyrialaisesta<i> Khaledista</i> (<b>Sherwan Haji</b>), joka kohottautuu rahtilaivan hiilikasasta Helsingin
satamassa ja nousee maihin. Khaled hakee turvapaikkaa, mutta saa
maahanmuuttovirastolta ja muilta viranomaisilta varsin viileää kohtelua. Hän
päätyy Helsingin kaduille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Filmin toinen kertomus tutustuttaa katsojan <b>Sakari Kuosmasen</b> hienosti esittämään <i>Wikströmiin</i>. Hän jättää elokuvan alussa
alkoholisoituneen puolisonsa ja työnsä paitakauppiaana. Hän voittaa pokerissa
ja perustaa varojensa avulla ravintola Kultaisen Tuopin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Roskia viedessään Wikström törmää viranomaisia välttelevään Khalediin,
joka saa ravintolasta töitä. Ravintoloitsijan karun kuoren alta löytyy lämmin
sydän. Ravintolakohtauksissa näkyy parhaiten perinteinen kaurismäkeläisyys:
absurdit käänteet, älykäs ja lakoninen huumori, surumielisyys ja karut
interiöörit.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
On kuitenkin sääli, ettei ohjaaja ole luottanut täysin
pakolaisuusteemansa voimaan. Khaled kohtaa Suomessa ihmisiä ja kohtelua
laidasta laitaan. Reilun Wikströmin ohella hän törmää äärikansallisin skineihin,
jotka nauttivat maahanmuuttajien rääkkäämisestä. Elokuvan pääosaa näyttelevä
Sherwan Haji luo roolihahmostaan uskottavan ja koskettavan</div>
<div class="MsoNormal">
. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kaurismäen Le Havressa pakolaisuusasioita käsiteltiin
todellisina, mutta tyylitellysti. Uutuuselokuvassaan ohjaaja on paljon edellistä
filmiään poliittisempi ja yhteiskuntakriittisempi. Asiat sanotaan suoraan ja
kiertelemättä ja ainakin kerran suorastaan epätarkasti. Yhdessä kohtauksessa
Khaled aiotaan palauttaa ”turvalliseen Aleppoon”. Tätä seuraa saman tien
uutisosuus pommien moukaroimasta syyrialaiskaupungista. Ohjaajan
manipuloimisyritys on ilmiselvä kun ottaa huomioon sen, ettei Suomesta ole
palautettu tiettävästi yhtään pakolaista Syyriaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Aiempien Aki Kaurismäen elokuvien tapaan musiikilla on
tässäkin elokuvassa tärkeä merkitys. Kamera poimii tällä kertaa esiin <b>Tuomari Nurmion, Ismo Haaviston, Marko
Haaviston & Poutahaukat sekä Harri Marstion ja Antero Jakoilan</b>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sivurooleista voidaan mainita ravintolan henkilökuntaa
esittävät <b>Ilkka Koivula, Nuppu Koivu ja
Janne</b> <b>Hyytiäinen</b>. Elokuvan
pikkurooleissa nähdään muiden muassa <b>Kaija
Pakarinen, Kati Outinen, Sulevi Peltola, Taneli Mäkelä, Milka Ahlroth, Ville
Virtanen, Elina Knihtilä, Tommi Korpela</b> ja <b>Jörn Donner</b>. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/kCMYQ37UeeE/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/kCMYQ37UeeE?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-81326532958669858382017-01-28T22:10:00.000+02:002017-01-28T22:10:51.721+02:00Lumoavan hieno musikaali****½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-msXTWIjT8eM/WIz4pRw6AKI/AAAAAAAACDg/DT_MXy1HuH4SFP6kGkClNW-eGCbuTq1cgCLcB/s1600/Gosling%2Bja%2BStone.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="251" src="https://4.bp.blogspot.com/-msXTWIjT8eM/WIz4pRw6AKI/AAAAAAAACDg/DT_MXy1HuH4SFP6kGkClNW-eGCbuTq1cgCLcB/s400/Gosling%2Bja%2BStone.jpg" width="400" /></a></div>
Seb (Ryan Gosling) ja Mia (Emma Stone) loistavat<br />
sinnikkäinä
rakastavaisina La La Landissa.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Nuoren amerikkalaisen ohjaajan <b>Damien Chazellen</b> musikaali <b>La
La Land (2016)</b> on todellinen elokuvatapaus. Se on kunnianosoitus
Hollywoodin kulta-ajoille, ja osoittaa sen, miten hyvää viihdettä
amerikkalainen elokuva voi parhaimmillaan tuottaa. Leffa on hauska, lumoava,
rytmikäs, upeasti roolitettu ja hetkittäin jopa sydäntäsärkevän kaunis. Katsojalle
kaksituntinen on täynnä silmäkarkkia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jo elokuvan ensimmäinen kohtaus tempaisee mukaansa.
Tarinan poika ja tyttö ovat jumittuneet moottoritien ruuhkaan. Autostereot
pauhaavat, matkustajat hytkyvät hyteissään, torvet soivat – ja sitten alkaa
tanssi ja laulu kuten musikaaleissa on tapana. Kaikki on täydellisesti
ajoitettua, ja elokuvan värimaailma mietittyä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
La La Landissa elokuvanteon häikäisevä ryhmätyö näkyy
kaikessa: musiikissa, tanssissa, kuvauksessa, lavastuksessa ja leikkauksessa.
Ei ole ihme, että elokuva on kerännyt peräti 14 Oscar-ehdokkuutta helmikuulle <i>James Cameronin Titanicin</i> (1997) tapaan.
La La Land nappasi jo tammikuussa seitsemän <i>Golden
Globe</i> –palkintoa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan käsikirjoitus tai tarina eivät sinänsä ole kovin
ihmeellisiä. Nuori näyttelijäkokelas <i>Mia</i>
(<b>Emma</b> <b>Stone</b>) on saapunut Enkelten kaupunkiin saadakseen elokuvaroolin.
Sitä odottaessaan hän työskentelee lähikahvilassa baristana, ihailee klassikkoelokuva
<i>Casablancan</i> (1942) <i>Ingrid Bergmania</i> ja käy tylsien
tv-sarjojen koe-esiintymisissä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Emman huomio kiintyy köyhään jazz-pianisti<i> Sebastianiin</i> (<b>Ryan Gosling</b>), joka taistelee jokapäiväisestä leivästään ravintolan
pianistina. Joululaulujen ja kuluneiden tunnelmakappaleiden sijasta hän
haluaisi soittaa perinteistä jazzia. Sebiä huolestuttaa jazzin suosion hiipuminen
ja mahdollinen kuolema.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
La La Landissa pääpari ihastuu ja rakastuu toisiinsa. Seb ja
Mia tukevat toisiaan orastavien haaveidensa ja yhteisten unelmiensa etsinnässä.
Tätä symboloi hienosti <b>Justin Hurwitzin</b>
koskettava ja suorastaan sydäntäsärkevän kaunis kappale <b>City of Stars</b>. Mutta ajan kuluessa unelmienkin on mukauduttava todellisuuteen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Emma Stone ja Ryan Gosling ovat täydellinen pääpari La La
Landiin. Heidän keskinäisessä suhteessaan on sellaista lämpöä ja kemiaa, jota
nykyään harvoin tapaa elokuvissa. Emma Stone on taitava, lahjakas ja hyvin
viehättävä näyttelijätär, jonka ilmeikkäät kasvot hallitsevat valkokangasta. Gosling
on sympaattinen romanttinen sankari. Molemmat selviävät kunniakkaasti laulu- ja
tanssinumeroistaan. Rakastavaisten sulava tanssi läpi universumin sulattaa
paatuneenkin katsojan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
La La Land sijoittuu nykypäivän Los Angelesiin, mutta se on
kuin rakkauskirje vanhoille Hollywood-klassikoille ja jazzin kultakaudelle.
Elokuvallisia viittauksia on Casablancan ohella mm. <i>Vertigoon</i> (1958) ja <i>Nuoreen
kapinalliseen</i> (1955). Musikaalina elokuva lepää <i>Laulavien sadepisaroiden</i> (1952), <i>West Side Storyn</i> (1961) ja <i>Cherbourgin
sateenvarjojen</i> (1964) luomalla vankalla perinteikkäällä pohjalla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Vain 32-vuotias ja jazzia rakastava Damien Chazelle löi läpi
ankaralla rumpalikuvauksellaan <i>Whiplash</i>
(2014). Hänen uutuuselokuvansa tuo ajatuksen tasolla takaisin Hollywoodin
tähtikultin ja suuret studiot. La La Land hehkuu elokuvakaupungin kultakauden lumoa
ja puhdasta magiikkaa. Se on viehättävällä tavalla myös vanhanaikainen. Kuten
eräs katsojista totesi leffan jälkeen: loistava elokuva ilman väkivaltaa ja
seksiä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/POJCecE5k_U/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/POJCecE5k_U?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-27818928779815128942017-01-13T09:37:00.000+02:002017-01-17T14:13:55.564+02:00Raukea ruumis hengenpelastajana***<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-hPUPC1ly0Uk/WHiBXzCXvbI/AAAAAAAACC8/E-5OY4vfQ_sADEfq0yHOxg2Tg1phCPpTACLcB/s1600/Dano%2Bja%2BRadcliffe.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://4.bp.blogspot.com/-hPUPC1ly0Uk/WHiBXzCXvbI/AAAAAAAACC8/E-5OY4vfQ_sADEfq0yHOxg2Tg1phCPpTACLcB/s400/Dano%2Bja%2BRadcliffe.jpg" width="400" /></a></div>
Hank (Paul Dano) ja Manny (Daniel Radcliffe) säkenöivät<br />
Swiss Army Manin päärooleissa.<br />
<br />
Harvoin
jokin elokuva saa katsojan leuat loksahtamaan, aiheuttaa päivien hämmennyksen
ja pistää todella pohtimaan, oliko leffa totta ollenkaan vai silkkaa unta tai
hallusinaatiota. Y-Kinon ensi-iltaan rynnistänyt <b>Swiss Army Man (2016)</b> tekee tämän. Elokuvan nähtyäsi voit unohtaa
Sveitsin armeijan monitoimilinkkuveitset. Ohjaaja-käsikirjoittajakaksikko <b>Daniel Kwan</b> ja <b>Daniel Scheinert</b> osoittavat sen, kuinka tehokas yksi raukea ruumis
voi olla hengenpelastajana.<br />
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<a href="https://www.blogger.com/null" name="_GoBack"></a></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
Swiss Army Man
on elokuva, joka jakaa elokuvakriitikot ja katsojat kahteen eri ryhmään. Toiset
pitävät elokuvaa hyvin kauniina, upeasti kuvattuna, poikkeuksellisen luovana ja
rohkeana elokuvan lajityyppien sekoittajana. Toiset leimaavat elokuvan
tylsäksi, juonen köyhäksi, osan sen otoksista vastenmielisiksi ja leffan
venytetyksi. Totuus löytynee tässäkin tapauksessa jostain välimaastosta.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
Elokuva
käynnistyy autiolta saarelta, jossa syrjäytynyt <i>Hank</i> <b>(Paul Dano)</b> suunnittelee
päiviensä päättämistä jollain muulla kuin K-kahvilla. Hänen puuhansa
keskeytyvät, kun rantaan ajelehtii pukumiehen <b>(Daniel</b> <b>Radcliffe)</b>
ruumis. Hank ilostuu keskeytyksestä ja yrittää elvyttää lasittunein silmin
maailmaa katsovan vainajan. Elvytyspainallukset käynnistävät vainajassa
hillittömät ilmavaivat, joita Hank hyödyntää pelastautuessaan <i>Mannyks</i>i ristimänsä ruumiin kanssa
autiolta saarelta.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
Parivaljakko
nousee maihin toisella hiekkarannalla. Hank heittää kalmon selkäänsä ja päättää
huolehtia hänestä. Nuoren miehen yksinäisyys on ollut niin piinaavaa, että
ruumiskin kelpaa kaveriksi. Hankin hämmästys on rajaton, kun Manny virkoaa metsästä
sijaitsevassa luolassa henkiin zombin tavoin. Tämä elävä kuollut on menettänyt
muistinsa, jolle Hankin on opetettava kaikki A:sta alkaen. </div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
Elokuva
seuraa Hankin ja Manny ystävystymistä, läheisyyttä ja eloa metsässä. Kahden
nuoren miehen keskustelut avaavat uuden maailman. Pian käy ilmi, että Mannyllä
on suorastaan yliluonnollisia kykyjä. Leffan nimi Swiss Army Man viittaa
alkuosaltaan maailmankuuluun monitoimilinkkuveitseen. Käsikirjoittajakaksikon
luovuutta ja oivalluskykyä voi enimmäkseen vain ihailla. On uskomatonta, kuinka
monipuolisesti yhtä kalvakkaa vainajaa voi käyttää selviytymistaistelussa
oudoissa olosuhteissa.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
Swiss Army
Mania ei ole helppo sijoittaa perinteisiin elokuvantaiteen lajeihin. Se on
komedia, tragedia, rakkaus- ja fantasiaelokuva. Ehkä eniten leffa on kuitenkin
kaverielokuva. Hankin ja Mannyn ystävyys on ylimmillään metsän
bussikohtauksessa, joka jää hyvin todennäköisesti elokuvan historiaan. Mannystä
huolehtiessaan Hank unohtaa oman sisäisen sirpaleisuutensa.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
Paul Dano
tekee upean ja suorastaan liikuttavan roolityön Hankina. Kuinka paljon
yksinäisyys voi uuvuttaa? Mitä merkitsee se, että unelmien nainen osoittautuu
todellisuudessa täysin odotusten vastaiseksi? Millaista on todellinen ystävyys?
Viimeksi mainittuun kysymykseen antaa vastauksen Daniel Radcliffen hienosti
näyttelemä kalmo. Tällä elokuvalla Radcliffe karistaa <i>Harry Potter</i> -hahmonsa harteiltaan.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
Swiss Army
Man ei ole juonielokuvan ystäville. Ajoittain elokuvan käsikirjoitus tuntuu
teinipoikien tekeleeltä. Mutta siinä on paljon sellaista lumoa, viisautta ja
outoutta, joka laittaa katsojan ajattelemaan.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/fKwAWicXm5s/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/fKwAWicXm5s?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-8896845670948727122017-01-07T19:20:00.000+02:002017-01-07T19:22:32.757+02:00Halujensa koukuttamat**<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-QVH0R1-oZ2A/WHEhMWP74zI/AAAAAAAACCc/euF4DfAA9IgLBVhX8ad6l_oYdBACrGJEwCLcB/s1600/Ricky%2Bja%2BAnnika%2Bvuoteessa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://4.bp.blogspot.com/-QVH0R1-oZ2A/WHEhMWP74zI/AAAAAAAACCc/euF4DfAA9IgLBVhX8ad6l_oYdBACrGJEwCLcB/s400/Ricky%2Bja%2BAnnika%2Bvuoteessa.jpg" width="400" /></a></div>
Ricky (Antti Luusuaniemi) ja Annika (Pihla Viitala) ovat<br />
Kuudennen kerran seksiriippuvainen pääpari.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<b>Maarit Lallin</b>
uutuuselokuva <b>Kuudes kerta (2017)</b>
käsittelee suorasukaisesti ja moralisoimatta seksiriippuvuutta. Teema sopii
hyvin hedonistiseen aikaamme, jossa sitoutuminen toiseen ihmiseen kammottaa ja
ihmissuhteista tehdään helposti kertakäyttötavaraa. Päähenkilöitä esittävien näyttelijöiden
roolitöistä huokuu ammattimaisuus, mutta tarinan sisältö ja henkilöiden
kohtalot eivät juuri jaksa kiinnostaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan miljöönä toimivat pääkaupungin kadut ja asunnot,
välillä tosin pyörähdetään työmatkalla Ahvenanmaalla. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kuudes kerta heijastaa valkokankaalle <i>Annika Lahden</i> <b>(Pihla Viitala</b>)
ja <i>Ricky Kalinin</i> <b>(Antti Luusuaniemi),</b> joiden
välille kehittyy intohimoinen seksisuhde. Kolmikymppinen Annika elättää itsensä
vaivoin yksityisetsivänä, jonka toimeksiannot liittyvät lähinnä aviorikoksista
epäilyjen varjostamiseen ja todisteiden hankkimiseen heitä vastaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luksusasuntoja välittävä Ricky pitää itseään alfauroksena,
upeana lahjana koko naissukukunnalle. Rickyn pepun alla hyrisee valkoinen
Jaguar, sylissä kehräävät erilaiset kiimaiset kisut. Kiinteistönvälittäjä
kaataa vuoteelleen usein asiakkaitaan, josta moni elää avioeron ja
itsellistymisen rajapinnassa. Heidän taustaltaan löytyy murskattuja unelmia,
särkyneitä sydämiä, mutta myös tulevaisuuden toivoa, jota uusi asunto edustaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nelikymppinen kiinteistönvälittäjä on seksiaddikti, jolla on
työkalenterinsa ohessa omat aikataulunsa valloituksilleen, joita hän ”ilahduttaa”
sähköisillä kikkelikuvillaan. Hän haluaa Annikan tavoin seksiä ilman
sitoumuksia ja tunteita, mutta onnistuuko se? Voiko toisen ihmisen iholla olla
pitkään ilman minkäänlaisia emootioita?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Maarit Lallin elokuva epäonnistuu päähenkilöidensä
taustoittamisessa. Ohjaaja-käsikirjoittaja on todennäköisesti halunnut
johdattaa katsojan minuutti minuutilta, vihje vihjeeltä päähenkilöidensä maailmaan
samaan tahtiin kuin nämä tutustuvat toisiinsa. Elokuvakerronnassa tämä johtaa
kuitenkin siihen, että Ricky, Annika ja heidän toimintansa tavoitteet jäävät
irrallisiksi. Heidät liittää yhteen rujo, hätäinen ja nuhjuinen seksi, jossa
ollaan kaukana vaakamambon hienouksista. Toki kuvausta voi kiittää arkisesta
realismista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pihla Viitala tekee ammattinäyttelijän työtä Annikana,
josta arvostelijan on vaikea saada otetta. Miksi hän käyttäytyy siten kuin
käyttäytyy? Onko syynä himo, kosto vai rakkaudennälkä? Antti Luusuaniemen
Rickystä välittyvät kyynisen ja osin narsistisen pelimiehen elkeet, vaikka kuluttava
elämäntapa alkaa jo näkyä nelikymppisessä kiinteistönvälittäjässä.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja ei sanojensa mukaan ole halunnut moralisoida
elokuvallaan. Häneltä olisi kuitenkin odottanut jonkinlaista analyysiä
seksiaddiktion syistä. Monen kohdalla on kyseessä seksuaalinen hyväksikäyttö
jossain vaiheessa elämänkaarta. Joillakin on toisaalta niin voimakas libido,
että se johtaa vääjäämättä petoksen poluille. Seksiriippuvutta eivät nykyään ainakaan helpota yliseksualisoitunut mediaympäristö, erilaiset
pettämissivustot sekä seuranhakusovellukset ja –palvelut, joita Rickykin
hyödyntää.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kuudennen kerran sekavuutta lisää sivuhenkilöiden suuri määrä. Heistä yksikään ei kasva kokonaiseksi ihmiseksi, vaikka mukana on <b>Esko Salmisen, Pirkka-Pekka Peteliuksen, Minna Haapkylän ja Reino Nordinin</b> kaltaisia kykyjä. Elokuvan tarina ei yksinkertaisesti kanna loppuun asti.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/YHqvsNI0B8A/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/YHqvsNI0B8A?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br /></div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-35319309741127205462016-12-17T22:15:00.000+02:002016-12-19T07:17:31.491+02:00Tähtien sodan onnistunut taustoitus****<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/--nqvBKX8omE/WFWajRrlPBI/AAAAAAAACB4/zQF85h1hbw4TIADTfpgPz9FSzYyAg4oUgCLcB/s1600/Rogue_One_persons.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://4.bp.blogspot.com/--nqvBKX8omE/WFWajRrlPBI/AAAAAAAACB4/zQF85h1hbw4TIADTfpgPz9FSzYyAg4oUgCLcB/s400/Rogue_One_persons.jpg" width="400" /></a></div>
Rogue Onen päätähdet Diego Luna, Felicity Jones ja droidi<br />
K-SO2. (LUCASFILM)<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Supersuosittua <i>Tähtien
sota</i> – elokuvasarjaa taustoittava <b>Roque
One: A Star Wars Story (2016)</b> on visuaalisesti ja kerronnallisesti komea
sota- ja fantasiaelokuva. Rogue One on aikuisille suunnattu, tummasävyinen ja
aiemmat Tähtien sota –leffat mainiosti yhteenpunova mahtipontinen spektaakkeli.
Sen ongelmat ovat lähinnä ohuessa ihmiskuvauksessa ja huumorintajuttomuudessa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Gareth Edwardsin</b>
taitavasti ohjaama Rogue One sijoittuu ajallisesti elokuvasaagan <i>Episodi III - Sithin koston</i> (2005) ja <i>Episodi IV – Uusi toivo</i> (1977) väliin.
Se on ensimmäinen kolmesta taustaelokuvasta, jotka luovat kontekstin <b>George Lucasin</b> ohjaamille <i>Skywalker-suvun</i> tarinoille. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Leffa kertoo galaktista Imperiumia vastaan taistelevasta
kapinallisjoukosta, joka on häviämäisillään sodan niskanpäällä olevaa
vastustajaansa vastaan. Väsyneet ja lähes loppuun palaneet kapinalliset saavat
jättimäisen haasteen, kun he kuulevat Imperiumin saavan pian käyttöönsä uuden
superaseen, Kuolemantähden. Se on pienen kuun kokoinen taisteluasema, joka voi
superlaserillaan tuhota kokonaisia planeettoja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kuolemantähden suunnittelija on <i>Galen Erso</i> <b>(Mads Mikkelsen),</b>
joka elokuvan alussa pakotetaan uudelleen Imperiumin palvelukseen. Elokuvan
päähenkilö on hänen tyttärensä <i>Jyn Erso</i>
<b>(Felicity Jones</b>), joka 20 vuotta
isänsä sieppauksen jälkeen joutuu vastentahtoisesti kapinallisten riveihin.
Jynin toivotaan pääsevän käsiksi Kuolemantähden piirustuksiin, jotka voisivat
paljastaa taisteluaseman heikon kohdan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jyn Erson roolihahmo tuo mieleen taisteluhalussaan ja –valmiudessaan
<i>Tomb Raiderin Lara Croftin</i> sekä
vuoden takaisen <i>Star Wars – The Force Awakensin</i>
sankarittaren <i>Rayn</i>. Hänen salaisen tehtävänsä ympärille rakentuu
kapinallisten ydinjoukko. Jayn rinnalle nousee kylmäverinen kapinallisjohtaja <i>Cassian</i> <i>Andor</i> <b>(Diego Luna)</b> ja
sotaisa droidi <i>K-2SO</i> (äänenä <b>Alan Tudyk</b>). Monenkirjavasta
kapinallisjoukosta nousevat esiin myös sokea soturimunkki <i>Chirrut Imwe</i> <b>(Donnie Yen)</b>
ja hänen tulivoimainen ystävänsä <i>Baze</i>
<i>Malbus</i> <b>(Jiang Wen).</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Ristiriitaisin hahmo kapinallisjoukosta on <i>Saw Gerrera</i> <b>(Forest Whitaker),</b> jonka erillinen kapinallisryhmä tekee
terrori-iskuja sivullisista kuolonuhreista välittämättä. Tämä vertautuu
vääjäämättä nykypäivän terrorismiin. Kapinalliset käyvät katutaisteluja
Imperiumin iskujoukkoja vastaan mm. sodan murentamassa jedipyhättö <i>Jedhassa</i>, jonka näkymät tuovat mieleen Irakin sodan ja kovia
kärsineen Syyrian Aleppon.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Leffan keskeinen pahis on Imperiumin insinöörijoukkojen
kenraali <i>Orson Krennic</i> <b>(Ben Mendelsohn),</b> joka pyrkii saamaan
Kuolemantähden valmiiksi - ja näin keisarin suosion. Hän joutuu silti
toimissaan usein ylempiensä nöyryyttämäksi ja manipuloimaksi. Elokuvan
veretseisauttavin hahmo on kuitenkin Tähtien sota –faneille niin tuttu <i>(Darth) Vader</i>. Kun hän tarttuu punaiseen
valomiekkaansa ja hönkii <b>James Earl
Jonesin</b> baritoniäänellä, jokin
arvostelijassa kiljuu jällennäkemisen ilosta. Mikä galaktinen konna!<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Roolihahmojen runsaus aiheuttaa sen, että elokuvan
ihmiskuvaus jää vääjäämättä ohueksi. Felicity Jones Jyninä ja Diego Luna
Cassian Andorina eivät pääparina sytytä ollenkaan samaan tapaan kuin <b>Carrie Fisher</b> <i>prinsessa Leiana</i> ja <b>Harrison
Ford</b> <i>Han Solona</i> Episodi IV:ssä.
Elokuvan maailma on synkkä ja väkivaltainen. Asiat ratkotaan pitkälti asein, ja
lahtaaminen on lähes samaa luokkaa kuin räiskintäpeleissä. On jotenkin
kuvaavaa, että elokuvan sankaridroidi K-2SO vastaa lähes yksin elokuvan
humoristisista heitoista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Pienistä puutteistaan huolimatta Rogue One on hyvää
elokuvaviihdettä. Se paikkaa monia epäloogisia aukkoja edellisissä Star Wars –elokuvissa.
Se on visuaalisesti erittäin näyttävä ja avaruusnäkymiltään lumoava <i>Alfonso Cuarón</i> <i>Gravityn (2013)</i> tapaan. Pitkä lopputaistelu huipentaa tämän hienon
fantasia- ja sotaelokuvan. Disneyn seuraavaa siirtoa avaruussaagassa odottaakin
jo innolla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/oIK22cmGwNI/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/oIK22cmGwNI?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-72435340123322084622016-12-03T22:27:00.000+02:002016-12-04T11:43:57.298+02:00Viihdyttävä dokkari suomirockin keski-ikäisestä dinosauruksesta ****<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-z6vff3hNI4g/WEMpTe6_6FI/AAAAAAAAB_A/REI76ien9lofDRgETcCJHydCJO6f2HiPwCLcB/s1600/Eput.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="282" src="https://2.bp.blogspot.com/-z6vff3hNI4g/WEMpTe6_6FI/AAAAAAAAB_A/REI76ien9lofDRgETcCJHydCJO6f2HiPwCLcB/s400/Eput.jpg" width="400" /></a></div>
Eppu Normaali vuodelta 1984: Martti ja Aku Syrjä, Juha<br />
Torvinen, Pantse Syrjä ja Mikko Nevalainen.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<i>”Tässä on viisi Eppua,
viisi kaunista heppua<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Me soitamme rajulla
tavalla, ja näytämme hyvältä lavalla…”<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]-->-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> - </span><!--[endif]-->Eppu Normaali: Jee jee 1979. Poko Records<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomirokin dinosaurus, ylöjärveläisbändi <b>Eppu Normaali</b> juhlii tänä vuonna
40-vuotista taivaltaan. Punkbändinä aloittanut yhtye on kulkenut pitkän matkan teini-ilmiöstä
myöhäisessä keski-iässä olevien muusikkojen instituutioksi. Monet yhtyeen fanit
ovat vanhentuneet rinnakkain bändin jäsenten kanssa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Eppu Normaali nousi suomirokin tähtikaartiin 1970- ja
1980-luvulla yhdessä <i>Juice Leskisen,
Dingon, Pelle Miljoonan, Hassisen Koneen ja Leevi & The Leavingsin</i>
kanssa. Siinä missä Pelle Miljoonan punk oli julistavaa ja yhteiskunnallista
kritiikkiä tulvillaan, Eput irrottelivat humoristisin, sarkastisin ja ajoittain
suorastaan rupisinkin riimein.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Eput-elokuvan (2016)</b>
on käsikirjoittanut ja ohjannut
television puolella dokumentteja tehnyt <b>Saku
Pollari</b>. Dokumentin kehystarinana kulkee Eppu Normaalin valmistautuminen
40-vuotisjuhlakonserttiin Tampere Filharmonian kanssa. Tästä taustasta tie vie
bändin jäsenten kertomana menneisyyteen, jota ryyditetään arkistomateriaalilla
ja dramatisoinneilla. Hiljattain ensi-iltansa saaneeseen Danny-dokumenttiin
verrattuna Eput-leffasta löytyy selkeä draaman kaari ja näkökulma.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tarinan keskiössä ovat Eppu Normaalin kitaristi ja säveltäjä
<b>Mikko ”Pantse” Syrjä</b> ja yhtyeen
ikiliikkuja, laulusolisti <b>Martti Syrjä</b>.
Ylöjärveläisen veljesparin ohella esiin pääsevät kaikki bändin jäsenet, rumpuja
soittava serkkupoika <b>Aku Syrjä</b>,
kitaristi <b>Juha Torvinen</b> sekä bassoa
kaulineet <b>Mikko Saarela, Mikko
Nevalainen ja Sami Ruusukallio</b>. Taitavan sanoittajan Saarelan jätettyä
bändin sen sieluina toimivat Eppu-saundin luoja Pantse ja dynaaminen huumorimies
Martti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Dokumentti piirtää eloisan ja letkeän kuvan Epuista, joiden
veljeys ja kaveruus ovat silmiinpistävän aitoja asioita. Elokuva ei peittele
myös suursuosion kääntöpuolta. Bändin alkoholinkäyttö oli holtitonta 1980-luvun
huippuvuosina ja 1990-luvulla. Pahasti alkoholisoitunut Martti pelastui
elämälle 2000-luvun alussa Lapualla saamansa Minnesota-hoidon ansioista. Tänään
bändi on instituutio, jonka soittotaidot ja vahva saundi ovat aivan eri maata
kuin kolmen soinnun peruspunkkia edustanut läpimurtobiisi <i>Poliisi pamputtaa taas.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Tässä dokumentissa ei pidetä ikävää. Njet njet. Leffa on täynnä
hauskoja muisteluita. Yksi parhaista liittyy kirjailijaperheeseen syntyneiden
Syrjän veljesten varhaislapsuuteen. Pantse oli kyhännyt laudoista
panssarivaunun eli martintappoaseen. Kun ammuksina käytetyt multapaakut eivät
olisi osuneet varsinaiseen kohteeseen eli pikkuveljeen, Pantse pakotti Martin
seisomaan 1,5 metrin päässä tykinpiipusta. Myöhemmin hän kyllä hyvitti
velipoikaan kohdistuneita kolttosia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Filmissä kuullaan pätkiä lukuista Eppujen biiseistä <i>Akun tehtaasta</i> kansalliskappale <i>Murheellisten laulujen maahan </i>ja sieltä <i>Suolaiseen sateeseen</i>. Dokumentin
äijämeiningistä kertoo se, että ainoa valkokankaalla vilahtava nainen on Martin
ja Pantsen kirjailijaäiti Kirsi Kunnas. Näin siitäkin huolimatta, että
ilonpitobändin arsenaalista löytyy läjäpäin kauniita rakkauslauluja: <i>Tahroja paperilla, Kun olet poissa, Tahdon
sut, Näissä sanoissa ja Sydän tyhjää lyö.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Kauhavalaisittain ainoa harmittava asia on se, että
kitaristi Juha Torvinen jättää mainitsematta neljä varhaisnuoruutensa vuotta
Kauhavalla, jolloin hän oli muun muassa musiikinlehtori <i>Selim Rentolan</i> oppilaana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri;</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/vxB_kAZuCPw/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/vxB_kAZuCPw?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-47390007585692243372016-11-29T00:05:00.000+02:002016-11-29T00:05:10.308+02:00J.K. Rowling taikoo taas***<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-gXefnuBdMms/WDyoUtyvwXI/AAAAAAAAB-g/vkOWW33YDeMRMEhM5ekKUv7fiF5l82MogCLcB/s1600/Lisko%2BScamander.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-gXefnuBdMms/WDyoUtyvwXI/AAAAAAAAB-g/vkOWW33YDeMRMEhM5ekKUv7fiF5l82MogCLcB/s400/Lisko%2BScamander.jpg" width="400" /></a></div>
Eddie Redmayne on erinomainen Lisko Scamanderina.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<b>Harry Potter</b> –fantasiakirjoillaan
maailmanmaineeseen kohonnut <b>J. K. Rowling</b> on loihtinut taikasauvallaan
uuden velhosaagan, josta on tarkoitus tehdä viiden elokuvan sarja. Y-Kinossa
ensi-iltansa saanut <b>Ihmeotukset ja
niiden olinpaikat (2016)</b> on kelpo fantasia- ja seikkailuelokuva, joka jää
kuitenkin hieman sekavaksi ja pinnalliseksi laajan henkilö- ja hahmogallerian
esittelyssään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan nimi ja lähtökohta on Potter-romaaneista tuttu Lisko
Scamanderin teos, joka oli velhopoika Harryn koulukirja Tylypahkassa. Fantasiaseikkailu
sijoittuu velhokoulun sijasta vuoden 1926 New Yorkiin, joka on komea, synkkä ja
ristiriitainen art deco-tyyppinen suurkaupunki.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Leffa käynnistyy brittiläisen taikazoologi <i>Newt (Lisko) Scamanderin</i> <b>(Eddie Redmayne)</b> saapumisella metropolikseen mukanaan
matkalaukullinen maagisia ihmeotuksia. Epäonnekseen Liskon ihmelaukku vaihtuu
leipuri ja ei-taikki <i>Jacob Kowalskin</i> <b>(Dan Fogler)</b> salkkuun. Soppa on valmis,
kun liskon ihmeotukset ottavat jalat alleen ja viilettävät pakoon New Yorkin
kaduille ja kujille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lisko pyrkii saamaan karkulaiset kiinni yhdessä Kowalskin, Yhdysvaltain
taikaministeriön entisen aurorin <i>Porpentina
Goldsteinin</i> <b>(Katherine Waterston)</b>
ja tämän sisaren <i>Queenien</i> <b>(Alison Sudol)</b> kanssa. Asiaa mutkistaa huomattavasti
se, että suurkaupungin ylle heittää samanaikaisesti varjonsa salaperäinen ja
aggressiivinen tuhovoima. Velhoyhteisön taikalehdissä kysellään
Potter-lukijoille tutun julman <i>Grindelwaldin</i>
<b>(Johnny Depp)</b> perään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Amerikkalainen taikayhteisöjen jäsenet elävät
brittikollegoidensa tavoin salassa ihmismaailman rinnalla, mutta he pelkäävät paljastuvansa
ei-taikeille, joiksi he tavallisia ihmisiä eli kutsuvat. Elokuvan keskeiset
jännitteet koskevatkin velhojen ja ihmisten välisiä suhteita. Heidän
yhteenotoistaan on määrä rakentaa elokuvan keskeinen uhkakuva, mutta <b>David Yatesin</b> ohjauksesta puuttuu
jäntevyyttä ja leffa jää Pottereita tuntemattomalle auttamatta hieman
sekavaksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Rowlingin käsikirjoituksessa painottuu Harry Potter –saagan tavoin
rohkeus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja rasismin vastaisuus. Hän uskoo
myös hyvyyteen ja ystävyyteen. Sarjan ihmeoliot jäävät ensimmäisessä osassa
sivurooliin, mikä on sääli</div>
<div class="MsoNormal">
.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Pyrkimys Pottereiden suosion uusimiseen ei ole kiinni
näyttelijöistä vaan tarinan monipuolisuudesta ja uskottavuudesta. Eddie
Redmayne on arkana, kömpelönä ja
hajamielisenä Liskona erinomainen valinta rooliin. Hieman aneeminen Katherine Waterston
jää tässä elokuvassa säihkyvän Alison Sudolin ja mainion Dan Foglerin varjoon. <b>Colin Farrell, Ezra Miller</b> ja <b>Samantha Morton</b> näyttelevät hienosti velhomaailman suvaitsematonta siipeä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pienistä ongelmistaan huolimatta Ihmeotukset ja niiden
olinpaikat on lupaava elokuva, jonka erityistehosteet on toteutettu taitavasti.
Jos elokuvan jatko-osiin saadaan lisää jäntevyyttä, tuloksena on näyttävää ja
komeaa fantasiaelokuvaa suurille joukoille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/xWV_w0pF8PY/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/xWV_w0pF8PY?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-91781567877701396832016-11-05T17:40:00.001+02:002016-11-05T17:40:44.108+02:00Kesy ja väsähtänyt komediatekele*<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-cKwAN7nUHkM/WB35t0fQprI/AAAAAAAAB9c/Iwy8Ks_sJbkPaLMtRCUhjt2AwO7dRSBLwCLcB/s1600/LK2_mpkerho_09.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://2.bp.blogspot.com/-cKwAN7nUHkM/WB35t0fQprI/AAAAAAAAB9c/Iwy8Ks_sJbkPaLMtRCUhjt2AwO7dRSBLwCLcB/s400/LK2_mpkerho_09.jpg" width="400" /></a></div>
Tuomas (Jaajo Linnonmaa), Niklas Aku Hirviniemi ja Antti<br />
(Sami Hedberg). (c) Solar Films / Alvi Pakarinen<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Millainen on komediaelokuva, jonka energisin ja riemukkain
huumori tulee esiin vasta lopputekstien yhteyteen liitetyistä hylätyistä
otoksista? - Surkea. Ohjaaja <b>Taneli Mustosen Luokkakokous 2 – polttarit</b>
<b>(2016)</b> on kesy, tylsä, väsähtänyt ja
säälittävä jatko-osa, jossa kikkeli on keskiössä, mutta meno munatonta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Solar Filmsin</b> tuottamat
Luokkakokous-leffat perustuvat tanskalaisiin <i>Klassefesten</i>-nimisiin menestyselokuviin, joissa meno on
suomalaiselokuvia roisimpaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Taneli Mustosen Luokkakokous 1 sai ensi-iltansa helmikuussa
2015. Suomalaismedioiden elokuva-arvosteluissa leffa lynkattiin löperänä, sovinistisena, tunkkaisena ja alapäähuumoria
viljelevänä örvellyksenä, jonka rasvainen huumori vetosi kuitenkin kansaan. Yli
puolella miljoonalla katsojallaan elokuvasta tuli viime vuoden katsotuin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Median julmistelulla on kuitenkin ollut vaikutuksensa
kiireessä kyhättyyn jatko-osaan. Kaupallista menestystä janoava tuotantoyhtiö
ja tekijät laskivat elokuvan ikärajan 12 vuoteen. Seksismiä vähennettiin,
naisrooleja lisättiin, jyrkimmät ylilyönnit karsittiin ja peitonheiluttelu
pudotettiin minimiin. Rahoittajien rauhoittelu ja poliittinen korrektius
johtavat pitkäveteiseen, noloudella mässäilevään ja näyttelijätyöltään hyvin
epätasaiseen tulokseen. Lähes puolitoistatuntisen leffan hauskimmat palat on
tiivistetty puolitoistaminuuttiseen traileriin ja elokuvan lopun poistettuihin
otoksiin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Särmiä hiotessa komedialle kävi köpelösti. Kun ykkösosa
kirvoitti katsojien hörönaurut viime vuonna, ei kakkososa juuri naurattanut
lähes täyden elokuvateatterin yleisöä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luokkakokous 2:n koheltajakolmikko <i>Niklas</i> <b>(Aku Hirviniemi</b>),
<i>Antti</i> <b>(Sami Hedberg)</b> ja <i>Tuomas</i> <b>(Jaajo Linnonmaa)</b> kokoontuvat elokuvan
alussa viettämään Tuomaksen polttareita. Riemukkaan reissun päälle lankeaa kuitenkin
pian vanhan koulukaverin <i>Hendrikki ”Kikkeli”
Kallosen</i> <b>(Kalle Lamberg)</b>
kuolema. Reitti hautajaisten kautta polttarien viettoon osoittautuu pian
luultua monimutkaisemmaksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pääkolmikon elämää varjostaa moni asia. Sinkku-Antin
deittailu ei tunnu kantavan hedelmää, ja edellisosassa rockkukkona hääränneen
Tuomaan tuore albumi on flopannut pahasti. Pitkäaikaisessa avioliitossaan
nuutunut Niklas saa iskun, kun kuulee vaimonsa (<b>Nina Lahtinen</b>) tehneen syrjähypyn hyvinvarustellun Kikkeli-Kallosen
kanssa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
On surkeaa, että elokuva rakentuu miehen sukukalleuden
ympärille. Haaronvälihuumori on tuttua sekä radiojuontaja Jaajon että stand
up-koomikko Hedbergin faneille. Se, että elokuvan ainoa ammattinäyttelijä
Hirviniemikin kauhistelee, kadehtii ja räplää kuolleen kalua, on mautonta ja
lähinnä uuvuttavaa. Kun keskenkasvuinen kolmikko kuolasi edellisosassa lähinnä
mimmien parasta, vie tätä elokuvaa eteenpäin poikien peniskateus. Löysä
käsikirjoitus johtaa löysään kerrontaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Luokkakokous kahdessa pääkolmikon naiset ovat vahvoja ja
järkeviä. Sivurooleista vahvimman suorituksen tekee musiikkibisnespomoa
näyttelevä <b>Anu Sinisalo</b>.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kollikolmikko on tässä elokuvassa kovin pehmeä ja munaton. Aku Hirviniemen
kasvot ovat kovasti viihderintamalla kuluneet, mutta tässä elokuvassa hänellä
on parisuhdedraamassaan ajoittain hyvä ote. Sami Hedberg on pätevä stand
up-koomikko, mutta näyttelijänä hyvin introvertti. Jaajo Linnonmaan näyttelijätyötä leimaa
yksitotisuus ja mediapersoonan edistäminen. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
On jotenkin paradoksaalista, että tänä vuonna näkemistäni kotimaisista elokuvista Luokkakokous 2 on surkein, mutta kerännee silti yli 400 000 katsojaa. <i>Juho Kuosmasen Hymyilevä mies </i>(2016)<i> </i>kerää kehuja ja elokuvapalkintoja ulkomailla, mutta kotimaassa vuoden parhaan suomalaisen elokuvan on nähnyt alle 50 000 katsojaa. Tasan eivät käy onnen lahjat.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/nNWMnmdSYWY/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/nNWMnmdSYWY?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-77979650879312958162016-10-21T21:36:00.000+03:002016-10-21T21:36:29.173+03:00Kuluttavan rakkauden syövereissä***½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-RmtKYlM9u2k/WApeDVNrPsI/AAAAAAAAB8Y/RX46ocDFVWEh8t1gUgVHkzR14OAPiJWZgCLcB/s1600/syysprinssi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://3.bp.blogspot.com/-RmtKYlM9u2k/WApeDVNrPsI/AAAAAAAAB8Y/RX46ocDFVWEh8t1gUgVHkzR14OAPiJWZgCLcB/s400/syysprinssi.jpg" width="400" /></a></div>
Inka (Laura Birn) ja Juhani (Lauri Tilkanen) elävät leffan
alussa<br />
rakkaudentäyteisessä symbioosissa.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Y-Kinon valkokankaalla käväisi lokakuun puolivälissä kotimainen
elokuva, joka olisi ansainnut kunnolliset katsojamäärät Kauhavallakin. <b>Alli Haapasalon</b> esikoisohjaus <b>Syysprinssi (2016</b>) kertoo kahden
esikoiskirjailijan kiihkeän rakkaustarinan 1980-luvun alun Helsingissä.
Tähtikaksikko <b>Laura Birn</b> ja <b>Lauri Tilkanen</b> onnistuvat rooleissaan,
leffa on kauniisti kuvattu ja äänimaailmaltaan mielenkiintoinen. Sen sijaan
1980-luvun aluen uuden aallon Suomi ja taitelijaliikkeen erkaantuminen
ylipolitisoituneesta kulttuurielämästä jäävät ohuehkolle käsittelylle.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Syysprinssi perustuu <b>Anja
Snellmanin</b> (ent. Kauranen) samannimiseen romaaniin, joka on pitkälti
omaelämäkerrallinen. Vuonna 1996 ilmestynyt teos kertoi Kaurasen ja <i>Abiturientti-teoksellaan</i> (1980)
kuuluisuuteen nousseen <b>Harri Sirolan</b>
kiihkeästä suhteesta ja Sirolan syvästä masennuksesta.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan alussa nuoret kirjailijanalut tapaavat Helsingissä.
<i>Juhani</i> (Lauri Tilkanen) on rikkaasta porvariperheestä
ja juuri mainetta saanut esikoiskirjailija. Opiskelijatyttö <i>Inka</i> (Laura Birn) ihastuu ja rakastuu
nuoreen, komeaan ja energiseen Juhaniin. Nuorten rakkaus on täynnä kiihkoa,
himoa ja eroottista hurmaa. Inka ja Juhani pääsevät toistensa iholle ja pian
myös ihon alle.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toisiinsa hullaantuneet nuoret kirjailijanalut ruokkivat ja
motivoivat toisiaan. Juhanan taiteilijakämpässä kirjoituskoneiden rätinä
katkeaa vain rakastelun, ruokailun, unelmoinnin tai unennäön ajaksi. Kirjallisuutta
opiskeleva ja työväenluokasta tuleva Inka toimittaa opiskelijoiden punkhenkistä
kulttuurilehteä. Vanhan kellarissa käydään kiihkeitä kirjallisuusaiheisia
keskusteluja, jossa halutaan jättää jäähyväiset ylipolitisoitumisen ajalle.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan Inka kasvaa opiskelijatytöstä naiseksi ja
aikuistuu. Hänen esikoisromaanistaan tulee menestys. Samanaikaisesti Juhanin
kirjallisen luovuuden alta alkaa paljastua ikäviä piirteitä. Mies osoittautuu
suureksi narsistiksi ja taiteellisesti mustasukkaiseksi Inkalle.
Molemminpuoliseen rakkauteen alkaa tulla ikäviä ryppyjä Juhanin ilkeyden,
pisteliäisyyden ja mielenterveyden järkkymisen takia. Matka kohti hulluutta
alkaa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan pääparista Laura Birn piirtää hienosti Inkan roolin.
Hän tavoittaa hyvin nuoren naisen ihastuksen, pelon, epävarmuuden ja kyvyn
kypsään kasvuun. Lauri Tilkanen on vakuuttava karismaattisena esikoiskirjailijana,
joka rockkukkomainen itsevarmuus valuu vähitellen depression viemäriin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan kauniista kuvauksesta on kiittäminen <b>Rauno
Ronkaista.</b> Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuneen, mutta pitkään New
Yorkissa asuneen Alli Haapasalon tausta näkyy elokuvan musiikin ja
mielenkiintoisen äänimaailman valinnassa. Hän ei punkkautta kuvatessaan
turvaudu helpoimpaan ratkaisuun eli leffan täyttämiseen suomirockin
klassikoilla.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvaa kuljettaa oivasti eteenpäin<b> Glenn Patschan</b> elektroninen musiikki ja ulkomainen pop. Filmin sisällön tiivistää Joy Divisionin kappale Love Will Tear Us Apart.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/ZlGmmRFiKI0/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/ZlGmmRFiKI0?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br /></div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-83535895614297218612016-09-27T00:27:00.002+03:002016-10-02T21:57:42.441+03:00Kun sota murtaa mielen***½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-wEmhRkF9W3A/V-mRMBbq8kI/AAAAAAAAB7c/BhA7tSKJvNYiPA8WiAYVqVMhw5StjbRzACLcB/s1600/SODAN_MURTAMAT_SA_uva_jarkkyneista.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-wEmhRkF9W3A/V-mRMBbq8kI/AAAAAAAAB7c/BhA7tSKJvNYiPA8WiAYVqVMhw5StjbRzACLcB/s400/SODAN_MURTAMAT_SA_uva_jarkkyneista.jpg" width="388" /></a></div>
Yksi jatkosodassa järkkyneistä 15700:sta sotilaasta. SA kuva.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Y-Kinon ensi-iltaan tulee ensi lauantaina <b>Timo Korhosen</b> ohjaama tärkeä <b>dokumenttielokuva Sodan murtamat (2016)</b>.
Se kertoo suomalaisista nuorista miehistä, jotka lähtivät puolustamaan
isänmaata sotaan, mutta joiden mieli järkkyi rintamalla. Dokumentissa
puheenvuoron saavat veteraanien lapset, jotka joutuivat kotioloissa kohtaamaan
vaietun kansallisen trauman.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvassa haastatellut kahdeksan lasta kertovat rohkeasti
sen, millainen kodin todellisuus oli murtuneen isän palattua sodasta.
Taistelutrauman satuttama mies ei pystynyt enää palaamaan täysin arjen
asioihin. Hän saattoi olla sulkeutunut, tuntematon, väkivaltainen tai pahasti
alkoholisoitunut – tai sitten siipirikko sotilas vaikeni tyystin sodan
kauhuista perhettään suojellakseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jatkosodassa 1941<span style="font-family: "constantia" , "serif";">−</span>1944
sai 191 miestä Mannerheim-ristin ritarin arvon. Samaan aikaan noin 15700 miestä
joutui sotapsykiatriseen hoitoon. Sodan jälkeen sotasairaalat suljettiin
ripeästi ja traumatisoituneet miehet jätettiin perheidensä kontolle. Tuhannet
lapset joutuivat kuuntelemaan isiensä järkyttäviä sotakokemuksia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Rintamalla olleiden jälkeläiset ovat halunneet selvittää
syyt isiensä väkivaltaisuuteen, alkoholismiin ja häpeän tunteeseen, jotta he
itse voisivat käsitellä lapsuuden aikaiset omat traumansa. Korhosen elokuva
antaa heille tähän mahdollisuuden ja äänen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Dokumentissa hyödynnetään taitavasti sotilaiden rintamalta
lähettämiä kirjeitä, puolustusvoimien rintamakuvaajien kuva- ja filmimateriaalia,
mielensä murtaneiden sotilaiden lasten kertomuksia sekä ensi kertaa
sotapsykiatristen sairaaloiden potilaskertomuksia. Viimeksi mainitut
kertomukset ovat karua kuultavaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan kimmokkeena on ollut historioitsija <b>Ville Kivimäen</b> kirjoittama, vuonna 2013
Tieto-Finlandian saanut <i>tietokirja
Murtuneet mielet</i>. Sama teos oli pohjana myös <i>Ari Matikaisen</i> <i>dokumentille
Sota ja mielenrauha (2015)</i>, joka tutki Suomen sotien vaikutusta koko
kansakunnan mentaliteettiin. Matikaisen dokumentissa äänessä olivat tutkijat,
Korhosen elokuvassa rikkinäisten sielujen lapset.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sodan murtamat kertoo monta rankkaa tarinaa. Suurin osa
niistä on ymmärrettävissä, osa ei. Psykiatriseen hoitoon sotatrauman takia
joutunut sotilas oli siviilielämässä kovilla ja kantoi mielessään suurta
häpeää. Ajan henki oli sodan jälkeen se, ettei traumatisoitunut sotilas ”ollut
mies eikä mikään, kun ei ollut sotaa kestänyt.” <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jatkosodan jälkeinen Suomi keskittyi jälleenrakennukseen ja
kansakunnan voimien elvyttämiseen. Peloista ja traumoista ei sopinut sodan
jälkeen puhua eikä juuri myöhemminkään. Sotilaiden lasten kokemukset ovat
kuitenkin olleet yhtä väkeviä kuin heidän vanhemmillaankin, koska pienelle
lapselle pelko, turvattomuus ja rauhattomuus omassa kodissa ovat jotain todella
traumatisoivaa. Elokuva tuo esiin tämän, muttei niinkään sitä, kuinka
sotilaiden jälkeläiset ovat kyenneet purkamaan traumojaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Sodan murtamat –elokuvan ensi-ilta on Y-Kinossa lauantaina
1.10. klo 16.00. Näytöksen jälkeen yleisö voi esittää kysymyksiä ja käydä
keskustelua ohjaaja-käsikirjoittaja Timo Korhosen kanssa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/MfBvY3DAmtc/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/MfBvY3DAmtc?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-15021643593203853972016-09-19T00:11:00.000+03:002016-11-05T13:10:55.310+02:00Bridget Jonesta parhaimmillaan****<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-Jf3WtMI3PLA/V98BJ2_YaeI/AAAAAAAAB7E/HA6hz8BT3ZcUz3JSazVYxPlS-xJPK4rwwCLcB/s1600/Mark%252C%2BBridget%2Bja%2BJack.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-Jf3WtMI3PLA/V98BJ2_YaeI/AAAAAAAAB7E/HA6hz8BT3ZcUz3JSazVYxPlS-xJPK4rwwCLcB/s400/Mark%252C%2BBridget%2Bja%2BJack.jpg" width="377" /></a></div>
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt;">Colin
Firth ja Patrik Dempsey ovat isäkandidaatit </span><span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt; line-height: 115%;">Bridgetin</span><br />
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt; line-height: 115%;"> (Renée Zellweger) lapselle.</span><br />
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt; line-height: 115%;"><br /></span><span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt; line-height: 115%;"> </span><br />
<div class="MsoNormal">
Y-Kinon ensi-iltaan viikonloppuna tullut <b>Bridget Jones’s Baby (2016)</b> on mainio
komedia. Suositun sinkkunaisen elämäntarinassa on päästy jo kolmanteen
elokuvaan, mutta jatko-osa on onnistunut. Katsoja saa välillä nauraa vedet
silmissä kestosinkun kohellusta lemmen, leipätyön ja nolojen tilanteiden
parissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Englantilaiskirjailija <b>Helen
Fielding</b> loi 1990-luvun puolivälissä Bridget Jonesin hahmon <i>Jane Austenin</i> innoittamana - ja iski
saman tien kultasuoneen. Hieman yli 30-vuotias brittinainen kipuili
rakkaushuolien, kertyneiden kilojen, liiallisen alkoholinkäytön ja arjessa
selviytymisen kanssa. Fielding halusi auttaa englantilaisia kanssasisariaan,
joille Lontoon trendit ja <i>Cosmopolitan-lehden</i>
artikkelit loivat suuria ulkonäköpaineita.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Amerikkalaisen <b>Renée
Zellwegerin </b>valinta elokuvasarjan ensimmäisen leffan päätähdeksi oli täysosuma.
Hyväntahtoinen pyöreäposkinen vaaleaverikkö kohelsi <i>Bridget Jones – elämäni sinkkuna (2001)</i> –leffassa humoristisesti ja
rakastettavasti <b>Hugh Grantin</b> ja <b>Colin Firthin</b> kaltaisten supertähtien
rinnalla. Ensimmäisen elokuvan ohjannut <b>Sharon
Maguire</b> vastaa myös Bridget Jonesin vauvan ohjauksesta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Uutuuselokuvassa Bridget on 43-vuotias uutistuottaja, joka
on päässyt eroon tupakanpoltosta ja saavuttanut ihannepainonsa. Vain rakkaus
puuttuu lontoolaissinkun elämästä. Bridgetin elämä muuttuu kuitenkin
kertaheitolla, kun hän saa tietää olevansa raskaana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Mutta kuka on lapsen isä? Vaihtoehtoja on kaksi.
Glastonburyn festivaaleilla sinkkunainen tapaa nettideittipalvelullaan miljoonaomaisuuden
luoneen <i>Jack Qwantin</i> (<b>Patrick Dempsey</b>), jonka kanssa hän
viettää lemmenyön. Vain muutamaa päivää myöhemmin Bridget tapaa ystävän lapsen
ristiäisessä vanhan rakastettunsa <i>Mark
Darcyn</i> (Colin Firth). Koska vanha suola janottaa, hän päätyy vuoteeseen
myös Markin kanssa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Romanttisen komedian parituntinen vierähtää isyyttä
pohtiessa. Vaikka tarinan juoni on yksinkertainen ja arvattavissa, on kolmas
Bridget Jones –elokuva erinomaisesti käsikirjoitettu ja roolitettu. Osa
kiitoksesta kuuluu <b>Emma Thompsonille</b>,
jonka käsikirjoitus on napakka ja hauska, mutta joka tekee myös hienon rooli
sinkkusankarittaren gynekologina.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Bridget Jonesia näyttelevä Renée Zellweger on kadottanut
pyöret poskensa ja näyttääkin ikäiseltään. Sen sijaan roolihahmon lämminhenkisyydessä,
huumorintajussa, homssuisuudessa ja rakastettavuudessa on kaikki tallella.
Colin Firthin näyttelemä puolustusasianajaja Mark on kömpelö ja puiseva, mutta
yhä hulluna Bridgetiin. Hienon roolityön tekevät myös Bridgetin sympaattista
isää näyttelevä<b> Jim</b> <b>Broadbent</b> ja
politiikkaan pyrkivä äiti <b>Gemma Jones</b>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt; line-height: 115%;">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
Elokuvan uusi kasvo Jack on mukavuutensa, läsnäolonsa ja
komeutensa puolesta aivan toista maata kuin jähmeä ja konservatiivinen Mark.
Bridgetin onkin lopulta ratkaistava kumman kanssa hän haluaa sitoutua lapsensa
kasvattamiseen ja perhe-elämään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/b8a39Vsx2qI/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/b8a39Vsx2qI?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-36786801595135540952016-09-11T23:43:00.001+03:002016-09-11T23:43:54.719+03:00Surunsa satuttamat***½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-4puTbUeyyD8/V9XAdCxX12I/AAAAAAAAB6g/5iZR4nHygXo07kvBhFXEwQL6VJxzWKHIgCLcB/s1600/L_Attesa_670.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="148" src="https://1.bp.blogspot.com/-4puTbUeyyD8/V9XAdCxX12I/AAAAAAAAB6g/5iZR4nHygXo07kvBhFXEwQL6VJxzWKHIgCLcB/s400/L_Attesa_670.jpg" width="400" /></a></div>
Elokuvan tähdet Juliette Binoche ja<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"> <span style="font-size: 11pt; line-height: 115%;">Lou de Laâge.</span></span><br />
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 11pt; line-height: 115%;"><br /></span></span>
<div class="MsoNormal">
Sisilialaisen <b>Piero
Messinan</b> pitkä esikoiselokuva <b>Palaa
luokseni vielä (2015)</b> perustuu löyhästi <i>Luigi
Pirandellon </i>(1867-1936) näytelmään. Ranskalais-italialainen tuotanto on
kahden loistavan näyttelijättären juhlaa. Alun laahaavuudesta päästyään leffasta
muodostuu tyylikäs eurooppalainen elokuva, joka on täynnä pitkiä hiljaisia
otoksia, täydellisiä kuvakompositioita ja hillityn ilmaisun voimaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuva on kertomus menetyksestä, kaipuusta ja petoksesta. Elokuvan
toinen päähenkilö <i>Anna</i> <b>(Juliette Binoche</b>) asuu entisen
aviomiehensä suvun kartanossa Sisiliassa seuranaan vain talonmies <i>Pietro</i> <b>(Giorgio</b> <b>Colangeli</b>).
Alkupuolen visuaalisesti fantastiset otokset kuvaavat maiseman, jossa
helmeilevää järveä ympäröivät vulkaaniset kivet ja vuoret sekä hiljaiset
metsät.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Katsojalle käy jo ensimetreillä selväksi se, että Anna on
romahtamaisillaan suruunsa ja tuskaansa, jonka hänen poikansa Giuseppen
menehtyminen onnettomuudessa on aiheuttanut. Surunsa halvaannuttama Anna valvoo
vuoteessaan, syö kuin lintu ja kykenee tuskin liikkumaan. Alun otokset tukevat
surijaa, ne ovat kauniita, tummia, hitaita ja suorastaan laahaavia. Surutalossa
on verhouduttu mustaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hautajaisiltana Anna saa odottamattoman puhelun Giuseppen
tuntemattomalta ranskalaiselta tyttöystävältä <i>Jeannelta</i> (<b>Lou de Laâge</b>),
joka ilmoittaa tulevansa vierailulle poikaystävänsä kotiin. Nuori nainen on
tietämätön Giuseppen kuolemasta, josta Anna myös vaikenee. Jeannen saavuttua
Anna kertoo poikansa olevan matkoilla ja palaavan pääsiäiseksi kotiin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jeanne jää taloon oudon, tunteikkaan ja surevan Annan
kanssa. Tämä on alun perin aikonut kertoa nuorelle naiselle poikansa
kohtalosta, jonka hän itsekin tuntuu ajatuksen tasolla torjuvan. Totuudellisuus
karisee kuitenkin Annasta, vaikeneminen alkaa haiskahtaa petokselta ja
äärimmillään hän kuuntelee poikansa kännykästä tyttöystävän kaipaavat ja yhä
epätoivoisemmaksi käyvät ääniviestit.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvasta rakentuu vähitellen kamaritragedia. Anna ja
Jeanne tutustuvat vähitellen toisiinsa. Vanhemman naisen ja nuoren kaunottaren
dialogi on hillittyä ja hallittua, molempien näyttelijätyö verratonta. Kuinka
paljon silmäykset, intensiivinen läsnäolo ja hiljaisuus voivat puhuakaan. Juliette
Binochen kasvoilla välähtävät elokuvan aikana surun kaikki tasot. Binoche on
ehdottomasti eurooppalaisen elokuvan näyttelijävalioita.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Palaa luokseni vielä –leffa synnyttää todennäköisesti
uuden tuikkivan tähden eurooppalaisen
elokuvan tähtikartalle. Niin raikas, niin osaava, niin lumoava on Lou de Laâge
roolissaan Giuseppen tyttöystävänä. Hänen yhteispelinsä Binochen kanssa on läpi
elokuvan saumatonta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vaikuttavinta työtä elokuvassa tekee pääkuvaaja <b>Francesco Di Giacomo</b>. Jokaisen otoksen
kuvakulmat ovat harkittuja. Sisilialaisen maiseman kauneuden rinnalla kisaavat
pimentyneen kartanon kolkkous ja roolihenkilöiden sisimpien ajatusten avaaminen
kuvakielelle. Hellittämättömältä vaikuttava epätoivo voi hetkeksi kääntyä
helpotuksen hetkiksi. Kuvaus ansaitsee kouluarvosanakseen kympin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Elokuvalla on toki puutteensakin. Käsikirjoitukseen olisi
vaadittu enemmän sisältöä. Annan itsepintainen vaikeneminen poikansa kohtalosta
tuntuu kummalliselta ja vie liikaa huomiota elokuvassa. Ehkei katsojakaan pysty
täysin samastumaan sureviin naisiin. Kaipa yhden ihmisen kuoleman olisi pitänyt
kirpaista vielä kipeämmin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/-i-cFVrsOIE/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/-i-cFVrsOIE?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-13634447533662094082016-07-30T22:48:00.002+03:002016-07-30T22:50:27.154+03:00Elämänmyönteinen brittidraama***½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-DuTPihRhQKA/V50DIkcKILI/AAAAAAAAB4Y/z-gDm15dydUNf9v-8hNjPTFaXW1x00fLgCLcB/s1600/Lou%2Bja%2BWill.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://2.bp.blogspot.com/-DuTPihRhQKA/V50DIkcKILI/AAAAAAAAB4Y/z-gDm15dydUNf9v-8hNjPTFaXW1x00fLgCLcB/s400/Lou%2Bja%2BWill.jpg" width="400" /></a></div>
Loun (Emilia Clarke) ja Willin (Sam Claflin) kemiat
kohtaavat.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<b>Jojo Moyesin</b>
viihderomaanin <i>Kerro minulle jotain hyvää</i>
pohjalta filmatisoitu brittidraama on varmasti kesän katsotuimpia elokuvia. Tarina
rikkaasta vammautuneesta pojasta ja hänen elämäniloisesta avustajastaan tarjoaa
kaikki ainekset koskettavaan nyyhkyleffaan, jonka miehetkin voivat vaivaantumatta
katsoa. Näyttelijäsuoritukset ovat
taattua brittitasoa, mutta kirkkaimpana tähtenä säteilee <i>Game of Thronesista</i> tuttu <b>Emilia
Clarke</b>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuva käynnistyy nuoren, menestyksekkään ja huimapäisen <i>Will Traynorin</i> <b>(Sam Claflin)</b> liikenneonnettomuudesta. Lopputuloksena on
neliraajahalvaantuminen ja kohtalostaan katkeroitunut nuori mies. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toisaalla nuori kahvilassa tarjoilijana toiminut
työläistyttö <i>Louise ”Lou” Clark</i> (Emilia
Clarke) saa lopputilin. Perheensä elättäjänä toiminut Lou ohjataan kuitenkin
yläluokkaisen Willin avustajaksi. Päävastuun pyörätuoliin sidotun Willin
kuntouttamisesta kantaa kuitenkin fysioterapautti<i> Nathan</i> <b>(Stephen Peacocke).</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Synkkä ja epätoivoinen Will Traynor saa vastinparikseen
pirteän, iloisen ja rakastettavan suloisen Loun. Töykeä pyörätuolipotilas sulaa
vähitellen aurinkoisen avustajansa loisteessa. Miehen linnoitus steriilissä
desing-huoneistossa murtuu, ja nuoret aikuiset lähentyvät toisiaan päivä
päivältä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja <b>Thea Sarrock</b>
onnistuu esikoisohjauksessaan rakentamaan realistisen ja koskettavan elokuvan,
jossa humoristiset osuudet vuorottelevat syvän eettisten ja traagistenkin
asioiden kanssa. Elokuva on sentimentaalinen, muttei liian siirappinen. Romaanissa
tosin Willin vammaisuutta ja siitä aiheutuvia oireita ja kipuja kuvataan vielä
realistisemmin kuin elokuvaversiossa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Kerro minulle
jotain hyvää (2016)</b> marssittaa valkokankaalle komean näyttelijäjoukon.
Elokuvan todellinen tähti on Emilia Clarke, joka tekee lähes täydellisen
roolityön. Hänen aitoutensa ja sydämellisyytensä valaisevat filmin. Päätähdistä
Williä esittävä Sam Claflin tunnetaan Nälkäpelistä. Hän pärjää hyvin Willin
roolissa, vaikka hänen keskeisenä tehtävänään on istua sekä näyttää komealta ja
synkeältä. Televisiosarjojen katsojia riemastuttavat Downton Abbeyn Batesinä
tunnettu <b>Brendan Coyle</b> sekä
pikkuroolissa käväisevä Todella upeeta –sarjan <b>Joanna Lumley</b>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNoSpacing">
Leffa on tämän päivän <i>Love
Story</i>, joten ainakin eläytyvimpien katsojien kannattanee varata nenäliinapaketti
mukaan. Taitava draama koskettaa varmasti myös katsojista kyynisimpiäkin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/dCBmmV5HhjQ/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/dCBmmV5HhjQ?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-54452993139786307942016-04-08T23:44:00.001+03:002016-04-08T23:44:20.786+03:00Naisten oikeuksien esitaistelijat***½<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-bM2gsG7mWKY/VwgWdfpSj3I/AAAAAAAAB3U/2PlvJL2ylMYE0bEeONQ2-N7HSc0Li5_mQ/s1600/naisasianaiset.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="227" src="https://4.bp.blogspot.com/-bM2gsG7mWKY/VwgWdfpSj3I/AAAAAAAAB3U/2PlvJL2ylMYE0bEeONQ2-N7HSc0Li5_mQ/s400/naisasianaiset.jpg" width="400" /></a></div>
Anne-Marie Duff ja Carey Mulligan taistelevat naisten<br />
äänioikeuden ja muiden oikeuksien puolesta elokuvassa.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Y-Kinon ensi-iltaan tullut <b>Sarah Gavronin</b> ohjaama draamaelokuva <b>Suffragette (2015)</b> kertoo naisista, jotka taistelivat sukupuolensa
valtiollisesta äänioikeudesta 1910-luvun Britanniassa. Rauhanomaisena alkanut
liike muuttui poliittiseksi aktivismiksi ja lopulta suoraksi toiminnaksi, kun
turhautuneet naiset nousivat kapinaan vanhoillista ja miesvaltaista
brittiyhteiskuntaa vastaan. Epookkielokuvan näyttelijäkaarti on yhdistelmä
tunnettuja tähtiä ja raikkaita uusia kasvoja, jotka tekevät hyvää työtä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suffragetti-nimitystä käytettiin 1900-luvun alun
Britanniassa naisaktivisteista, jotka vaativat naisille äänioikeutta miesten
tavoin. Suffragetit olivat kyllästyneet maltillisen naisliikkeen aikaansaannoksiin.
He järjestivät näyttäviä mielenosoituksia ja –ilmaisuja, kahlitsivat itsensä
julkisille paikoille, turvautuivat sabotaasiin ja nälkälakkoihin.
Äänioikeustaistelijoiden tunnetuin hahmo oli <i>Emmeline Pankhurst</i> <b>(Meryl</b>
<b>Streep),</b> joka perusti naisliitto <i>WSPUn (Womens Social and Political Union).</i><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuva sijoittuu pääosin vuoden 1912 Lontooseen. West Endin
pesulassa työskentelee vaarallisissa oloissa, alipalkattuina ja työnantajan
tiukasti valvomana pesulatyöntekijä <i>Maud
Watts</i> <b>(Carey Mulligan).</b> Maudin
perheeseen kuuluu pesulassa työskentelevä aviomies <i>Sonny</i> <b>(Ben Whishaw)</b> ja <i>George-poika</i> <b>(Adam</b> <b>Michael Dodd)</b>. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Herttaiselta vaikuttava Maud tempautuu mukaan
naisasialiikkeen toimintaan. Elokuva onkin pitkälti kertomus Maudin
radikalisoitumisesta, johon vaikuttavat liikkeen jäsenten vainoaminen, naisten
heikko asema ja suffragettiystävättärien vaikutus. Erityisen merkittävässä
roolissa Maud Wattsin kannalta ovat työkaveri Violet Miller <b>(Anne –Marie Duff)</b> ja apteekkarin rouva
<i>Edith Ellyn</i>, jota <b>Helena Bonham Carter</b> esittää
karismaattisesti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kapinallisuus käy Maudille kalliiksi. Reilu sata vuotta
sitten brittinaisen omistusoikeus oli rajoitettu, hän eli miehensä holhouksen
alla ja ruumiillisen koskemattomuuden kanssakin oli niin ja näin. Suffragettien
postilaatikoihin tunkemat pommit, väkivaltaiset mielenosoitukset ja valmius
jopa vankilatuomioihin herättivät ajoittaista naisvihaa brittiläisessä
yhteiskunnassa. Elokuvan päähenkilölle kääntävät selkänsä niin aviomies kuin
yhteiskuntakin, eikä hänellä ole lopussa juurikaan menetettävää.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Susan Gavronin ajankuvaus on rakennettu huolellisesti,
vaikka elokuva jättää ilmaan katsojalle useita kysymyksiä. Suomalaisittain on
tyrmistyttävää se, ettei elokuva mainitse suomalaisnaisten historiallista
äänioikeutta v. 1906, vaikka maamme oli tässä asiassa ensimmäinen Euroopassa.
Ennen Suomea valtiollinen äänioikeus oli toteutettu naisten osalta vain Uudessa
Seelannissa, Australiassa ja joissakin Yhdysvaltain osavaltioista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Elokuvan jännite löytyy pitkälti päähenkilön ja
suffragetteja jahtaavan poliisitarkastaja <i>Steedin</i>
<b>(Brendan</b> <b>Gleeson)</b> kohtaamisista ja dialogeista. Vastakkain ovat lakia ja
järjestystä ajava, mutta suffragettejakin ymmärtävä poliisimies ja
radikalisoitunut naisasianainen. Tämä vastakkainasettelu vie elokuvaa
eteenpäin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/9rME4rtdIZ4/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/9rME4rtdIZ4?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-49428809930638484172016-03-26T09:32:00.001+02:002016-03-26T09:32:42.490+02:00Tylyjen tylsimysten nokkapokka**<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-FPJF9KI5C3A/VvY4pMdRcYI/AAAAAAAAB3E/vQl6zZ0E3S4pcHtAzG7dEJD4eN-rTn7EA/s1600/lepakkomies%2Bja%2Bter%25C3%25A4smies.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="243" src="https://4.bp.blogspot.com/-FPJF9KI5C3A/VvY4pMdRcYI/AAAAAAAAB3E/vQl6zZ0E3S4pcHtAzG7dEJD4eN-rTn7EA/s400/lepakkomies%2Bja%2Bter%25C3%25A4smies.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Batman (Ben Affleck) ja Superman (Henry Cavill) ottavat</div>
<div class="MsoNormal">
toisistaan
mittaa uudessa supersankarileffassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvamaailman supersankarit Batman ja Teräsmies (Superman)
esiintyvät ensimmäisen kerran yhdessä ohjaaja <b>Zack Snyderin</b> uutuuselokuvassa <b>Batman
vs Superman, The Dawn of Justice (2016)</b>. Herkullisesta alkuasetelmastaan ja
tunnetuista näyttelijöistään huolimatta leffa floppaa elokuvataiteellisesti.
Supersankareiden kohtaaminen heijastelee nykyistä maailmantilannetta: se on
synkkä, iloton ja väkivaltainen toimintarymistely vailla tarkoitusta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuva alkaa Snyderin edellisen elokuvan <i>Man of Steelin (2013)</i> lopusta, jossa <i>Teräsmies</i> <b>(Henry Cavill)</b> tuhoaa Metropolista taistellessaan Krypton-planeetan
kenraali Zodin joukkoja vastaan. Samassa yhteydessä romahtaa miljardööri <i>Bruce Waynen eli Batmanin</i> (Ben Affleck)
yrityksen omistama pilvenpiirtäjä, jonka romahduksessa kuolee sadoittain Waynen
työntekijöitä. Viittaus vuoden 2001 World Trade Centeriin kohdistuneeseen
terrori- iskuun ei voisi olla ilmeisempi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tapahtuma kerrataan katutasolla Bruce Waynen näkökulmasta ja
se toimii keskeisenä perusteluna supersankareiden väliselle erimielisyydelle.
Toinen kimmoke on Lepakkomiehen Teräsmiestä kohtaan tuntema kateus. Onhan tämä
supervoimillaan ja kyvyillään auttaa yhteisöään taistelussa rikollisuutta vastaan
noussut lähes jumalan asemaan. Kolmas ja tärkeä tekijä Batmanin ja Supermanin
välien viilenemisessä on Teräsmiehen arkkivihollisen <i>Lex Luthorin</i> <b>(Jesse Eisenberg)</b>
rooli riidankylväjänä. Kaikesta tästä huolimatta elokuva epäonnistuu
supersankareiden vastakkainasettelun kunnollisessa taustoittamisessa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Molemmat supersankarit kuuluvat leffan lopussa vauhtiin
pääsevän<i> Ihmenaisen</i> <b>(Gal Gadot</b>) tavoin <i>Oikeuden puolustajien</i> joukkoon. Yhteisesiintyminen ei elokuvassa
kuitenkaan ole kitkatonta, koska kaikki kolme tulevat eri maailmoista.
Teräsmies on hahmona vivahteeton, jota Cavillin karismaton ja jäykkä
näytteleminen vain korostaa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Batman on supersankareista ehkä realistisin, uskottavin ja
synkin. Valitettavasti Snyderin Batman on vajonnut lähes rikollisen asteelle
kyynisyydessään, pimeydessään ja väkivaltaisuudessaan. Oikeuden puolustajien
joukkoon ei saa kunnolla ryhtiä edes Ihmenainen, jota israelilainen
näyttelijätär Gal Gadot esittää energisesti ja vetävästi. Elokuvan parhaan
roolityön tekee Teräsmiehen eli Clark Kentin naisystävää <i>Lois Lanea</i> näyttelevä <b>Amy
Adams</b>, jonka suorituksesta löytyy lämpöä ja inhimillisyyttä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan juonikuvion keskiössä on Lepakkomiehen ja
Teräsmiehen vastakkainasettelu, joka arvattavasti johtaa keskinäiseen väkivaltaiseen
mittelöön puolipsykoottisen Lex Luthorin vaikutuksesta. Tällainen toimintaleffa
tarvitsee myös ulkoisen uhan, koska eivät supersankaritkaan jaksa mätkiä
toisiaan valkokankaalla 2,5 tuntia. Yhdysvaltoja ja ihmiskuntaa uhkaa
pirullinen kryptonilainen voimaörkki, joka on kuin kooste lahtauspelien ja
Hobitti-elokuvien inhottavimmista sekasikiöistä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Zack Snyder on tehnyt
elokuvan, jossa supersankareilta on lähes riisuttu moraalisuus ja
sankarillisuus. Hänen Batmaninsa on kadottanut sen hahmoon sisältyneen moniulotteisuuden,
jonka brittiohjaaja <i>Christopher Nolan</i>
onnistui rakentamaan Batmania näytelleen <i>Christian
Balen</i> kanssa erinomaisessa <i>Yön ritari
–trilogiassa</i>. Leffaan käytetyllä 250 miljoonalla dollarilla on tehty
kulisseiltaan komea, mutta sisällöltään ontto elokuva, joka pohjustaa DC
Comicsin tulevaa supersankarisarjaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvateatterin penkkiin istuutuminen tarjoaa katsojalle
yleensä mahdollisuuden eskapismiin, hetken irrottautumiseen arjesta. Batman vs Superman –elokuva tuo mieleen ikävät
uutisotsikot ja nykymaailman pimeän puolen. Zack Snyder tappaa tällä
elokuvallaan Batmanista ilon ja huumorin. Sitä 1960-luvun camp-huumorin
ilahduttaman Batman-tv-sarjan kasvatin on vaikea antaa elokuvaohjaajalle
anteeksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/Mr3Cdy3SIsA/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/Mr3Cdy3SIsA?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1176036043629477924.post-44872711242103793882016-03-14T22:50:00.000+02:002016-03-14T22:50:38.436+02:00Pimeydestä kohti valonkajastusta****<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-F7R2A-w5ry0/Vucitt_Ob_I/AAAAAAAAB2o/2Z2Z_pMuSbgPwVTpFEkmL4V--qgurW3yQ/s1600/Tuntematon%2Bpakolainen%2B2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://2.bp.blogspot.com/-F7R2A-w5ry0/Vucitt_Ob_I/AAAAAAAAB2o/2Z2Z_pMuSbgPwVTpFEkmL4V--qgurW3yQ/s320/Tuntematon%2Bpakolainen%2B2.jpg" width="320" /></a></div>
Elokuva Tuntematon pakolainen antaa kasvot<br />
Eurooppaa ravistelevalle maahanmuutolle.<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Ohjaaja <b>Hamy
Ramezanin</b> dokumenttielokuva <b>Tuntematon
pakolainen (2016)</b> alkaa väkevästi. Moottoroidut kumiveneet lipuvat
täydellisessä pimeydessä kohti Lesboksen saarta Kreikassa. Jälleen joukko sotaa
ja hätää pakenevia ihmisiä pelastautuu uudelle mantereelle. Rantautuminen
tapahtuu taskulamppujen loisteessa ja vapaaehtoisten auttajien tuen turvin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tuntemattomat saapuvat tuntemattomuudesta toisten
tuntemattomien luo. He ovat paenneet pimeyden piinaa, mutta päätyvätkö he lopulta
uuteen rasismin kyllästämään pimeyteen vai vapauttavaan valoon?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan tuottanut <b>Aram
Aflatuni</b> vastasi elokuvablogistin kysymykseen elokuvan ensi-illassa
Y-Kinossa maanantaina. Hänen mielestään valoon yltävät ne
turvapaikanhakijoista, jotka pääsevät kouluun, autetaan mukaan työelämään ja
otetaan mukaan paikallisen yhteisön jäseniksi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]-->-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;"> - </span><!--[endif]-->Pimeys uhkaa niitä, joilla ei ole mitään
tekemistä kuukausiin vastaanottokeskuksessa, jotka eivät voi työskennellä ja
joita ei hyväksytä suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi, Aflatuni kiteytti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tuntematon pakolainen kertoo iranilaistaustaisen stand up –koomikko
<b>Ali Jahangirin</b> kolmiviikkoisesta
matkasta Lesboksen saarelta läpi ns. Balkanin tunnelin aina jäänsaartamaan
Suomeen asti. Jahangiri taivaltaa matkan yhdessä turvapaikanhakijoiden ja
elokuvan tuotantotiimin kanssa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Katsoja oivaltaa pian, että elokuvan keskeisin ansio on
dokumentin humaani näkökulma Euroopan valtioita ravistelevaan pakolaiskriisiin.
Ohjaaja Ramezan antaa ilmiölle epämääräisen virran sijasta vahvasti inhimilliset
kasvot. Kamera löytää ihmisjoukoista niin lapset, aikuiset kuin vanhuksetkin.
Tilanteita tallennetaan läheltä - ja ajoittain jopa puuduttavankin pitkään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kulkijoita on monta, ja jokaisella on oma tarinansa
kerrottavanaan. Pakolaisleirin telttakylän vesipisteellä tytöt pesevät sukkia,
mutta pohtivat myös oman äidin tärkeyttä tytölle, joka on menettänyt omansa
sodassa. Vain 14-vuotias afgaanipoika tekee matkaa yksin, koska hänen
vanhempansa katosivat kahakassa Iranin ja Turkin rajalla. Eurooppalainen klovnijoukko
viihdyttää ilahtuneita lapsia ja aikuisia, mutta liian avoin ja iloinen
naispelle yllyttää turvapaikanhakijan huorittelemaan tätä. Pyörätuolissa istuva
vanhus raahataan peltoja pitkin Serbiaan, mutta haaveissaan hän odottaa pääsyä
jalkaleikkaukseen Ruotsissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pakolaisten taival Kreikasta Makedonian, Kroatian, Serbian,
Itävallan ja Saksan halki kohti Keski-Eurooppaa ja Pohjoismaita käy
turvapaikanhakijoiden voimille. Kasvot ovat vakavat, mutta samalla pyrkimys
parempaan motivoi ja rohkaisee elämänmuutokseen. Osa matkaajista haaveilee
Saksasta, osa Ruotsin hyvistä oloista. Joku on päättänyt hakea turvapaikkaa
Suomesta, jossa on turvallista ja kuulemma miellyttävä ilmasto.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Pohjoisen maamme ei siten tarvitse olla pimeä luonnoltaan ja
asenneilmastoltaan. Joillekin sopeutuville se tarjoaa vähintään
valonkajastuksen. Turvapaikanhakijoiden unelmien toteutumista ansiokas dokumenttielokuva
ei kuitenkaan valaise. Se jää jatko-osan
tehtäväksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elokuvan traileri:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/D9kVurLlURA/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/D9kVurLlURA?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Citizen Donhttp://www.blogger.com/profile/09307062329952421643noreply@blogger.com0