lauantai 2. marraskuuta 2013

Supersankarin väsähtänyt jatko-osa


                                Ylijumala Odinin pojat Loki (Tom Hiddleston) ja Thor
                                 (Chris Hemsworth) selvittelevät välejään myös jatko-osassa.


Menestyselokuvien jatko-osat ovat tunnetusti haasteellisia. Tämä elokuvateollisuuden luonnonlaki koskee myös sarjakuvakustantamo Marvel Comicsin supersankari Thoria, viikinkien ukkosenjumalaa. Vaikka viikinkisaagan virallinen kakkososa sai ohjaajakseen HBO:n menestyssarjojen Sopranosin ja Game of Thronesin Alan Taylorin, se on selvästi ykkösosaa (Thor 2011) tylsempi ja tarinaltaan köykäisempi.
Alkuperäinen Thor esitteli erityisesti viikinkimytologian Yhdeksän maailman Asgårdin, jota johti aasajumalten kuningas Odin (elokuvassa Anthony Hopkins). Tämä sodan jumala hallitsi kullattua valtakuntaansa vaimonsa Friggan (Rene Russo) kanssa. Ykkösosa oli kuningasdraama, jossa Odinin poika Thor (Chris Hemsworth) ja adoptiopoika Loki (Tom Hiddlestone) kilpailivat keskenään isänsä kruunusta, mutta osoittautuivat epäkypsiksi sitä perimään. Seurauksena oli ylijumala-isän ja poikien välirikko, joka johti Lokin siirtymiseen pahuuden puolelle.
Ykkösosa teki tunnetuksi myös Asgårdiin johtavan sateenkaarisilta Bifrostin, jota vartioi jumalhahmo Heimdall (Idris Elba). Viikinkien monikerroksisen maailman keskusta Midgårdia asuttivat ihmiset, joista tärkeimmäksi nousi ykkösosassa Thoriin ihastunut astrofyysikko Jane Foster (Natalie Portman). Ykkösosan henkilöhahmojen ja viikinkien mytologisen maailman rakenteen tuntemus auttavat olennaisesti kakkososan katsojaa.
Jatko-osa Thor: The Dark World (2013) marssittaa valkokankaalle jälleen taikavasara Mjölneriä heiluttelevan Thorin, jota raamikas Chris Hemsworth näyttelee sympaattisen karismaattisesti. Supersankarin tehtävänä on yhdistää uudelleen Yhdeksän maailmaa, joista väsähtäneen Odinin ote on kirvonnut.
Thorin haastajaksi asettautuu elokuvassa häijy Malakith (Christopher Eccleston), jonka johtamat mustat haltijat haluavat hallita maailmankaikkeutta, kunhan he ovat epäloogisesti ensin tuhonneet sen. Tässä yritetään käyttää apuna tuhon voima Aetheria.
Thorin työtä ei helpota sydänkäpy Jane, joka on kaksi vuotta riutunut etäsuhteessa maan päällä. Morsmaikun hyysääminen ja suojeleminen vievät aikaa ja vaivaa Thorilta samaan aikaan kun mustat haltijat hyökkäävät toistuvasti Asgårdin kimppuun. Erikoisefekteillä kuorrutetuilla taistelukohtauksilla on hetkensä, kunnes ne alkavat tylsistyttää katsojaa. Tosin pimeyden voimien hyökkäys Greenwichiin ja alueella käytävä ratkaisutaistelu ovat komeaa katsottavaa.
Elokuvan todellinen ongelma on todella löperö käsikirjoitus. Asiat syntyvät perustelemattomasti nollapisteestä ja sitten vaan tapahtuvat. Thorin mielenkiintoisimman hahmon, katkeroituneen Lokin, pitäminen suuren osan elokuvasta läpinäkyvässä vankilassa, on ohjaajalta käsittämätön ratkaisu. Ihmetystä herättää myös Janen ystävän Erik Selvigin (Stellan Skarsgård) nakuilu esihistoriallisessa Stonehengessä. Paljon riittää siten Marvelilla parannettavaa mahdolliseen kolmososaan.
Elokuvan trailerin löydät tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti