Jäniksen vuoden Vatanen (Antti Litja) suojatteineen.
Risto Jarvan
viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt Jäniksen
vuosi (1977) on kaunis, humaani ja sympaattinen elokuva. Kotimainen komedia
perustuu Arto Paasilinnan
samannimiseen romaaniin kiinalaisen horoskoopin jäniksen vuodelta 1975. Elokuva
nähdään Kauhavan Y-Kinossa perjantaina 8.11. klo 14.00 Ihme-Filmin kotimaisten
klassikoiden esityssarjassa.
Elokuvan päähenkilö mainostoimittaja Kaarlo Vatanen (erinomainen Antti
Litja) on lopen uupunut elämäänsä. Nyrpeä vaimo nalkuttaa, firman pomo haukkuu
alaistaan jämähtäneeksi ja kaiken kukkuraksi asiakas on tyytymätön uuden deodoranttinsa
mainoskampanjaan. Kun Vatanen törmää autollaan työtoverinsa valokuvaaja Miettisen (Juha Kandolin) kanssa jäniksenpoikaan lähellä Heinolaa, on Vatasen
mitta täysi. Hän katoaa metsään loukkaantuneen jäniksenpoikasen kanssa.
Järjestäytyneen
yhteiskunnan jättäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Odysseiansa, harharetkensä,
aikana Kaarlo Vatanen havaitsee olevansa monenlaisten järjestelmien orja.
Pupujussinsa tavoin mainosmies pötkii yhä syvemmälle erämaihin.
Riistanhoitopiirin valvoja antaa hänelle virallisen luvan jäniksenpitoon ja
ruokkimisohjeet.
Pakomatkallaan luontoon Vatanen kohtaa monenlaisia ihmisiä:
mm. entisen nimismiehen, pontikankeittäjän, metsästäjiä, ulkomaisia turisteja,
erakon ja tarmokkaan naisjuristin. Mainosmiehen hellyys kohdistuu
jäniksenpoikaan, mutta hellä on myös Jarvan ja kuvaaja Antti Peipon tapa
käsitellä loppunpalamista pakenevaa ihmistä. Leffaa ei silti voi syyttää
liiallisesta tunteilusta.
Jäniksen vuoden luontokuvaus on visuaalisesti näyttävää ja
maalauksellista, kerronta hätäilemätöntä. Ihmisen ja luonnon yhteys on
tavoitettu useimmiten kauniisti. Elokuvaan mahtuu silti irvokkaitakin hetkiä
kuten jetset-seurueen erämaaretki.
Vatasen vapauden tehokkaimpia rajoittajia ja yhteiskunnan
tiukan otteen selkeimpiä ilmentäjiä ovat elokuvan naiset. Kun mainosmies
uskaltautuu kotiin, vaimo (Rita Polster) luettelee alta
aikayksikön miehensä laiminlyönnit: maksamattomat laskut ja asuntolainan
lyhennykset sekä kertausharjoitusten laiminlyönnistä aiheutuneen
sotilaskarkuruuden. Vatasen lohduttajaksi heittäytyvä lakinainen Leila (Anna-Maija Kokkinen) on puolestaan valmis järjestämään Vataselle
avioeron, hoitamaan laskut, hankkimaan entisen työpaikan takaisin ja antamaan
nostetta uudelle projektille.
Takaisin systeemin osaksi – vai luontoon? Siinäpä kysymys
sekä mainosmiehelle että meille läpeensä arkistoiduille, rekisteröidyille ja
kontrolloiduille yksilöille Herran vuonna 2013.
Elokuvasta voit lukea lisää tästä Ihmefilmin linkistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti