lauantai 15. syyskuuta 2012

Isi ja poika maailmalla


                        Leo (Vesa-Matti Loiri) ja Timo (Samuli Edelmann) loistavat
                        Mika Kaurismäen road moviessa Tie pohjoiseen.


Mika Kaurismäki on tarttunut uusimmassa ohjaustyössään itselleen tuttuun lajityyppiin. Tie pohjoiseen (2012) on nimensä mukaisesti road movie, jossa tällä kertaa vyörytään läpi Suomen etelästä pohjoiseen. Kaurismäki on aiemmin niittänyt kannuksensa mm. tie-elokuvillaan Rosso (1985) ja Zombie ja kummitusjuna (1991).

Tie pohjoiseen kertoo konserttipianisti Timo Poralan (Samuli Edelmann) ja hänen isänsä Leon (Vesa-Matti Loiri) tarinan. Timo löytää kotioveltaan hampparimaisen Leon, joka paljastuu hänen 35 vuotta kateissa olleeksi isäkseen. Epäluulo ja keskinäinen kankeus vaivaavat parivaljakon välejä elokuvan alkumetreillä.

Leo osoittautuu varsin pian pelimieheksi, joka ryyppää, naurattaa naisia ja matkustaa väärennetyllä passilla. Hän on etsinyt Timon käsiinsä antaakseen tälle salaperäisen perinnön ja vastauksia menneisyyden kysymyksiin. Tämä edellyttää amerikanraudan varastamista ja lähtöä yhteiselle retkelle kohti pohjoista.

Vastahakoinen Timo kiintyy matkan edetessä renttuilevaan, mutta sydämelliseen Leoon. Hän tapaa ensi kerran sisarpuolensa Minnan (Mari Perankoski), jonka sekavasti käyttäytyvä mies Pertti (Peter Franzén) saa Timon raivon partaalle. Matkan varren hotellissa isä ja poika tulevat naiskaksikon iskemäksi. Ennen sitä Edelmann ja Loiri pursuavat karismaa esittäessään tanssiravintolassa ikivihreän Kuolleet lehdet –kappaleen Tuure Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin säestämänä.

Timon ahdistus kasvaa, mitä lähemmäksi määränpäätä punainen Pontiac rullaa.  Edessä on oman kipupisteen kohtaaminen: Timon itsekeskeisyyteen kyllästynyt vaimo Tiia (Irina Björklund) on muuttanut takaisin Rovaniemelle ja vienyt tyttären mukanaan. Miten tämä asia ratkeaa?

Tie pohjoiseen on lämminhenkinen elokuva, joka on taitavien näyttelijöiden juhlaa. Samuli Edelmann tekee hyvän roolin takakireänä Timona. Leffan varsinainen tähti on kuitenkin Vesa-Matti Loiri, joka on 40. elokuvassaan loistava. Loirissa on herkkyyttä, karheutta ja koettua elämää parinkin filmin verran. Kaksikon keskinäinen yhteispeli sujuu hienosti ja dialogi on paikoitellen nautittavaa.

Tunnusmelodiana kuultavaa Juha Tapion säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Tuomittuna kulkemaan saa odottaa lopputeksteihin asti.

Elokuvan trailerin löydät tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti