perjantai 10. huhtikuuta 2015

Veret seisauttava jengileffa****

                                  Rikollisjengi kovistelee sääntöjä rikkonutta Sergeitä.

Ukrainalaisen Miroslav Slaboshpitskyn esikoiselokuva The Tribe – Heimo (2014) on outo, synkkä ja poikkeuksellisen vaikuttava elokuva. Se sijoittuu ränsistyvään kuurojen sisäoppilaitokseen Kiovassa Ukrainassa. Elokuva on tiettävästi maailman ensimmäinen täysin viittomakielinen ja lähes mykkä elokuva. Kaikki näyttelijät ovat todellisuudessakin kuuroja.

Elokuva voitti viime vuonna Cannesissa kriitikkojen palkinnon. Alkuun viittomien seuraaminen vie katsojaa, mutta hyvin pian niihin tottuu. Filmin lähes inhorealistinen todellisuus imaisee katsojan mukaansa. Jos Aki Kaurismäen elokuvien ulkoiset puitteet ovat monesti ankeat, vie Heimo-elokuva vielä monta kertaa karuimpiin ukrainalaisiin elinympäristöihin.

Elokuvan päähenkilö on kuurojen kouluun saapuva uusi poikaoppilas Sergei (Grigorij Fesenko). Tulokas saa vastaansa välittömästi sisäoppilaitoksen todellisuuden: sen oppilaat ovat suistuneet rikollisuuteen ja pari tyttöä prostituutioon. Kovanyrkkinen Sergei lunastaa pian paikkansa rikollisjengissä ja päätyy kahden teinitytön parittajaksi. Tytöt tapaavat asiakkaitaan laitakaupungin rekkaparkissa.

Sisäoppilaitoksen opettajat eivät nuorisorikollisista välitä tai ovat jopa sotkeutuneet hämäräbisneksiin. Nuorten poikien maailmassa vallitsee mafiameininki ja tiukka arvojärjestys aivan kuin alkukantaisessa soturiheimossa. He mukiloivat kanssaihmisiään, kiristävät opiskelijatovereitaan, varastavat tilaisuuden tullen, kännäävät ja ovat valmiina vakavampiinkin rikoksiin.

Tummasävyistä elokuvaa pehmentää Sergein ja Annan (Yana Novikova) välille kehittyvä rakkaustarina. Ihmiskaupan uhriksi päätynyt Anna löytää pojasta lämpöä ja läheisyyttä. Samalla nuoret tulevat rikkoneeksi rikollisjengin sääntöjä, joka johtaa traagisiin tapahtumiin.

Erinomaisen kuvaajan Valentin Vasnajovitshin kamera tallentaa brutaalin, synkän ja väkivallan uhkaa tihkuvan todellisuuden fantastisesti. Kameramies ja ohjaaja kertovat Stalinkan lähiöön sijoitetun väkevän tarinan yhtäjaksoisilla ja hämmästyttävän pitkillä otoksilla. Silti elokuva on hienosti rytmitetty, ja vähäiseltä äänimaailmaltaan kiehtova.

Leffa on Suomessa ikärajaltaan K-16. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että oikeampi ikäraja olisi K-18. Elokuvassa on toki yksittäisiä voimakkaita seksi- ja väkivaltakohtauksia. Ikärajaa perustelee elokuvan rankin kohtaus: tuskallinen sikiönlähdetys, joka on kuvattu yhtenä pitkänä ja kuvottavana otoksena. Se nosti itselläni kylmän hien pintaan, ja pisti pohtimaan abortin järkevyyttä ehkäisykeinona Ukrainan ja Venäjän kaltaisissa Itä-Euroopan maissa.

The Tribe on vaativa elokuva katsojalle, mutta myös erinomaisen mieleenpainuva. Sen vaikutus on pysyvämpi kuin tusinalla hollywoodhötöllä tai keskinkertaisella kotimaisella kuvalla. Kyseessä on siten oman sarjansa lohduton mestariteos.

Elokuvan traileri:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti