Rikollisjengi kovistelee sääntöjä rikkonutta Sergeitä.
Ukrainalaisen Miroslav
Slaboshpitskyn esikoiselokuva The
Tribe – Heimo (2014) on outo, synkkä ja poikkeuksellisen vaikuttava
elokuva. Se sijoittuu ränsistyvään kuurojen sisäoppilaitokseen Kiovassa
Ukrainassa. Elokuva on tiettävästi maailman ensimmäinen täysin viittomakielinen
ja lähes mykkä elokuva. Kaikki näyttelijät ovat todellisuudessakin kuuroja.
Elokuva voitti viime vuonna Cannesissa kriitikkojen
palkinnon. Alkuun viittomien seuraaminen vie katsojaa, mutta hyvin pian niihin
tottuu. Filmin lähes inhorealistinen todellisuus imaisee katsojan mukaansa. Jos
Aki Kaurismäen elokuvien ulkoiset
puitteet ovat monesti ankeat, vie Heimo-elokuva vielä monta kertaa karuimpiin
ukrainalaisiin elinympäristöihin.
Elokuvan päähenkilö on kuurojen kouluun saapuva uusi
poikaoppilas Sergei (Grigorij Fesenko). Tulokas saa vastaansa
välittömästi sisäoppilaitoksen todellisuuden: sen oppilaat ovat suistuneet
rikollisuuteen ja pari tyttöä prostituutioon. Kovanyrkkinen Sergei lunastaa pian
paikkansa rikollisjengissä ja päätyy kahden teinitytön parittajaksi. Tytöt
tapaavat asiakkaitaan laitakaupungin rekkaparkissa.
Sisäoppilaitoksen opettajat eivät nuorisorikollisista välitä
tai ovat jopa sotkeutuneet hämäräbisneksiin. Nuorten poikien maailmassa
vallitsee mafiameininki ja tiukka arvojärjestys aivan kuin alkukantaisessa
soturiheimossa. He mukiloivat kanssaihmisiään, kiristävät
opiskelijatovereitaan, varastavat tilaisuuden tullen, kännäävät ja ovat
valmiina vakavampiinkin rikoksiin.
Tummasävyistä elokuvaa pehmentää Sergein ja Annan (Yana Novikova) välille kehittyvä rakkaustarina. Ihmiskaupan
uhriksi päätynyt Anna löytää pojasta lämpöä ja läheisyyttä. Samalla nuoret
tulevat rikkoneeksi rikollisjengin sääntöjä, joka johtaa traagisiin tapahtumiin.
Erinomaisen kuvaajan Valentin
Vasnajovitshin kamera tallentaa brutaalin, synkän ja väkivallan uhkaa
tihkuvan todellisuuden fantastisesti. Kameramies ja ohjaaja kertovat Stalinkan
lähiöön sijoitetun väkevän tarinan yhtäjaksoisilla ja hämmästyttävän pitkillä
otoksilla. Silti elokuva on hienosti rytmitetty, ja vähäiseltä äänimaailmaltaan
kiehtova.
Leffa on Suomessa ikärajaltaan K-16. Olen kuitenkin ehdottomasti
sitä mieltä, että oikeampi ikäraja olisi K-18. Elokuvassa on toki yksittäisiä voimakkaita
seksi- ja väkivaltakohtauksia. Ikärajaa perustelee elokuvan rankin kohtaus:
tuskallinen sikiönlähdetys, joka on kuvattu yhtenä pitkänä ja kuvottavana otoksena.
Se nosti itselläni kylmän hien pintaan, ja pisti pohtimaan abortin järkevyyttä ehkäisykeinona
Ukrainan ja Venäjän kaltaisissa Itä-Euroopan maissa.
The Tribe on vaativa elokuva katsojalle, mutta myös erinomaisen mieleenpainuva. Sen vaikutus on pysyvämpi kuin tusinalla hollywoodhötöllä tai keskinkertaisella kotimaisella kuvalla. Kyseessä on siten oman sarjansa lohduton mestariteos.
Elokuvan traileri:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti