Alan Turingina.
Norjalaisohjaaja Morten
Tyldumin Imitation Game (2014)
on hieno, jännittävä ja koskettava elokuva. Se kertoo toisen maailmansodan
yhden suurimman salaisuuden selvittämisestä. Leffa on intensiivinen trilleri
natsi-Saksan Enigma-salauslaitteen koodin murtamiseen johtaneesta työstä
huippusalaisessa Bletchley Parkissa. Elokuva kertoo kuitenkin myös koodin
selvittämisestä vastanneen huippumatemaatikko Alan Turingin (Benedict
Cumberbatch) traagisen elämäntarinan.
Elokuva käynnistyy vuoden 1952 oudosta murrosta Alan
Turingin asuntoon. Murron takana on Turingin 19-vuotias miesystävä. Poliisikuulusteluissa
Turing myöntää olleensa homoseksuaalisessa suhteessa miesystäväänsä. Koska
matemaatikko oli silloisen lainsäädännön mukaan syyllistynyt törkeään säädyttömyyteen,
Turing joutui kemiallisen kastroinnin kohteeksi.
Imitation Gamen takauma vie vuoteen 1928, jolloin päähenkilö
(Alex Lawther) opiskelee yksityiskoulussa
ja kokee ensirakkauden hieman vanhemman Christopher
Morcomin (Jack Bannon) kanssa.
Christopher saavuttaa Alanin luottamuksen suojatessaan muista poikkeavaa poikaa
kiusaajiltaan.
Elokuvan ajallinen päätaso kulkee kuitenkin toisessa maailmansodassa. Voittaakseen sodan nopeasti etenevää natsi-Saksaa vastaan
Iso-Britannia kerää salaiseen koodinmurtokeskukseen sekalaisen seurakunnan huippumatemaatikkoja,
kielitieteilijöitä, shakkimestareita ja tiedustelu-upseereita. Heidän
tehtävänään on murtaa saksalaisen sähkömekaanisen salauslaite Enigman
koodijärjestelmä. Saksan maa-, meri- ja ílmavoimat sekä SS käyttävät
salausjärjestelmää viestinnässään. Puolalaiset olivat onnistuneet selvittämään
Enigman alkeellisemman version koodijärjestelmän, mutta kehittyneemmän laitteen
koodin murtaminen jäi liittoutuneiden tehtäväksi.
Bletcley Parkin kryptoanalyytikkojen huipputiimiin
valikoituu Turingin lisäksi Hugh
Alexander (Matthew Goode), Joan Clarke (Keira Knightley), John Cairncross
(Allen Leech), Peter Hilton (Matthew Beard)
ja Jack Good (James Northcote). He työskentelevät vaativan komentaja Dennistonen (Charles Dance) alaisuudessa. Kun tämän kärsivällisyys hitaaseen
koodinmurtamiseen on koetuksella, ryhmä saa tukea tiedustelujohtaja Stewart Menziesiltä (Mark Strong).
Alan Turing oivaltaa pian, että Enigman kiekkojen salausvaihtoehtojen
tähtitieteellinen määrä edellyttää huippunopeisiin laskutoimituksiin kykenevän
kryptoanalyyttisen bombe-koneen suunnittelua. Turing rakentaa säntillisesti
kallista Christopheriksi nimeämäänsä konetta työkavereiden repiessä hiuksiaan.
Kryptoanalyytikko näyttäytyy muille kömpelönä, ylimielisenä ja sosiaalisilta taidoiltaan
heikkona ja saisi nykyään todennäköisesti asperger-diagnoosin. Hänen
matemaattisia kykyjään ja luonnettaan ymmärtää oikeastaan vain tiimin ainoa
nainen Joan Clarke, jonka kanssa Turingilla syntyy hyvä ja syvä ystävyyssuhde.
Elokuvan jännitys rakentuu kilpajuoksusta ajan kanssa.
Enigman salaisuudet on murrettava, jotta natsien sotakoneisto voidaan halvaannuttaa
ja lopulta kukistaa.
Alan Turingia näyttelevä Benedict Cumberbatch on loistava
roolissaan. Hän kykenee menemään ristiriitaisen henkilöhahmonsa nahkoihin – ja
tuo esiin huippuälykkään neron, joka joutuu elämänsä aikana paljon kärsimään
seksuaalisen suuntautumisensa takia. Cumberbatchin Turing on itseriittoinen,
mutta myös haavoittuva ja melankolinen. Briljanttia Clarkea näyttelevä Keira
Knightley tuo puolestaan huumoria ja lämpöä kovin miesvoittoiseen elokuvaan.
Hienon roolityön tekee myös tiedustelujohtajaa näyttelevä Mark Strong, joka on
hyvä viileässä, ymmärtävässä ja analyyttisessä roolissaan.
Alan Turingin oma murheellinen kohtalo koskettaa katsojaa ja
saa pohtimaan suvaitsevaisuuden rajoja. Hän oli sotasankari, joka vastusti
väkivaltaa ja kykeni omalla koodinmurtotyöllään lyhentämään toisen maailmasodan
kestoa ja pelastamaan siten ihmishenkiä. Hänen vaikutuksensa tuntuu yhä joka
päivä. Ilman Turingin uraauurtavaa työtä tietojenkäsittelyn kehittäjänä olisi
tämäkin elokuva-arvostelu jäänyt kirjoittamatta.
Elokuvan trailerin löydät tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti