Leonardo DiCaprio on vakuuttava rahanahneena meklarina.
Amerikkalaisohjaajien
ehdottomaan aatelistoon kuuluva Martin
Scorsese on tehnyt viidennen elokuvansa luottonäyttelijänsä Leonardo DiCaprion kanssa. Wall
Streetin susi (The Wolf of Wall Street,
2013) on pureva kuvaus 1980- ja 1990-luvun amerikkalaisen kapitalismin
ylettömyyksistä. Elokuva perustuu rahanpesusta ja osakemarkkinarikoksista
tuomitun pörssimeklari Jordan Belfortin
muistelmiin, joihin Terence Winterin vetävä käsikirjoitus rakentuu.
Elokuvassa
Jordan Belfort (Leonardo DiCaprio) aloittaa pörssimeklarina amerikkalaisen
rahavallan ytimessä Wall Streetillä 1980-luvulla. Vuoden 1987 pörssiromahdus
vie mieheltä työpaikan, mutta pian hän ansioituu ja menestyy senttiosakkeita
välittävässä yhtiössä. Tästä rohkaistuneena rikastunut Belfort perustaa
kumppaninsa Donnie Azoffin (Jonah Hill) kanssa arvopaperivälittäjä
Stratton Oakmontin, joka onnistuu
imuroimaan rahaa rikastumisesta haaveilevasta keski- ja työväenluokasta.
Rahantekijä
onnistuu markkinoiden nousuhuumassa hankkimaan itselleen huomattavan
omaisuuden. Vanha vaimo menee vaihtoon, kun Belfort ihastuu hemaisevaan
vaaleaan kaunottareen Naomi LaPagliaan
(australialainen Margot Robbie).
Ylenpalttisesta elämästä kertovat huippukallis kartano, loistoautot,
helikopteri ja uuden sydänkävyn nimeä kantava 45-metrinen huvijahti. Belfortin
suurten ansioiden taustalla on mm. osakekurssien manipulointi. Pienen yrityksen
osakekurssi vivutaan keinotekoisesti ylös, nostetaan korkeat komissiopalkkio
välittäjälle ja annetaan sitten kurssin rauhassa romahtaa.
Imperiumiaan
Belfort rakentaa sisäpiiriin kuuluvien meklareidensa kanssa, mutta pitää huolta
omistaan. Wall Streetin susi on omiensa jumaloima. Hyvin harvoin näkee
valkokankaalla niin karismaattista ja oman joukkonsa innostamiseen kykenevää
roolihahmoa kuin Leonardo DiCaprion Jordan Belfort on. Häntä voi syystä
verrata Rooman keisari Caligulaan,
joka tunnettiin tuhlaavaisuudestaan, itsetehostuksen tarpeistaan ja villeistä
orgioistaan. Belfortin alaiset nauttivat muhkeista bonuksista ja hillittömistä
juhlista päihteineen ja seksisessioineen.
Scorsesen
elokuva on yltäkylläinen, häpeämätön ja vastenmielinen, mutta samalla hyvin
valaiseva, jännittävä ja viihdyttävä. Filmi kertoo riippuvuussuhteiden
haitallisuuden ja rahavallan turmiollisuuden tarinan. Wall Streetin susi ei
kauheasti moralisoi, vaan näyttää sen, kuinka helposti ihminen voi ajautua
väärinkäytöksiin. Belfort on addiktoitunut rahaan, valtaan, huumeisiin,
alkoholiin ja seksiin. Ihmiset ovat hänelle välineitä näiden hankkimiseksi.
Valta lähimmäisiin turmelee − ja erityisesti helpon rahan valta.
Pituudestaan
huolimatta Wall Streetin susi ei uuvuta, jos katsoja on edes jonkin verran
kiinnostunut talousasioista. Scorsesen luottoleikkaaja Thelma Schoonmaker on tehnyt jälleen erinomaista työtä. Samaa voi
sanoa elokuvan näyttelijäkaartista. DiCapriota on vaikea kammeta syrjään Oscar-gaalassa
parhaan miespääosan esittäjän paikalta. Hauskan sivuroolin brittitätinä tekee
Todella upeeta -sarjan Patsyna tunnettu Joanna
Lumley.
Leffalle
voi huoletta povata menestystä alkuvuoden Oscareita jaettaessa. Elokuvan 16
vuoden ikäraja on varmasti perusteltu rohkeiden seksikohtausten ja tiettyjen
nöyryyttävien otosten takia. Wall Streetin susi kertoo valaisevasti ahneudella
kyllästettyjen ihmisten tarinan. Juppiuden kulta-ajan pörssimeklarit eivät
totisesti olleet mitään robinhoodeja.
****
Elokuvan trailerin löydät tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti