Vain dialogi pelastaa jakautuneen Suomen***½

                                     Innokkaat saunojat Tapio ja Oula ovat eri mieltä maahan-
                              muutosta, mutta dialogi toimii.

Ohjaaja ja kirjailija Elina Hirvosen dokumenttielokuva Kiehumispiste (2017) tuo esiin jakautuneen Suomen. Lähtökohtana on vuolaan turvapaikanhakijavirran sekoittama Suomi, mikä on tuonut esiin erityisesti ilmiön ääripäät. Elokuva on tuore, ajankohtainen ja kiitettävän neutraali. Katsoja saa itse muodostaa käsityksensä asiasta, joka jakaa mielipiteet ja herättää yhä suuria intohimoja suomalaisissa.

Elina Hirvosen elokuva on kuvattu vuoden 2016 aikana. Kamera kiertää eri paikkakunnilla pienestä Petäjävedestä pääkaupunki Helsinkiin. Elokuvakamera tallettaa kansalaisten ja vastaanottokeskusten asukkaiden arkea, mutta valottaa myös mielenosoitusten kiihkeyden, kärjekkyyden ja alati läsnä olevan väkivallan uhan.

Dokumentissa suunvuoron saavat niin maahanmuuttoa kannattavat kuin sen kovat kriitikotkin. Kuva Suomestamme on ajoittain hätkähdyttävä. Mielenosoituksissa marssitaan niin maahanmuuttoa, rasismia kuin nykyhallituksen leikkauspolitiikkaakin vastaan. Keskiluokkainen katselija hätkähtää alaluokkaan kuuluvan kansanosan vihaa, pelkoa, pettymystä ja nöyryytyksen tuntemuksia leipäjonossa.

Ohjaaja Hirvonen vieraili Kauhavalla Y-Kinossa perjantaina 31.3. ja kertoi elokuvastaan mm. lukiolaisille ja yläkoululaisille. Hän kertoi havahtuneensa reilu vuosi sitten poikkeukselliseen ilmapiiriin, joka tuntui hyvin vihaiselta, jakaantuneelta ja aggressiiviselta. Ohjaaja hyllytti tuolloin tekeillä olleen elokuvansa aiheen ja tarttui tuottajan ja kuvaajan kannustamana uuteen ideaansa.

Näin syntyi Kiehumispiste, elokuva, jonka keskiössä on eri lailla ajattelevien ihmisten kohtaaminen. Yksi mieleenpainuvimmista liittyy pienten turvapaikanhakijoiden saapumiseen tanssitunnille. Opettaja esiteltyä heidät, muut lapset sanovat, etteivät he pidä tulokkaista. Heillä on aivan vääränlaiset nimetkin. Tilanne kuitenkin vähitellen laukeaa ensireaktion jälkeen.

Kiehumispisteen kantaviin voimiin kuuluvat innokkaat saunojat Oula Silvennoinen ja Tapio Salminen. He kuuluvat suhtautumisessaan turvapaikanhakijoihin aivan eri leireihin. He kritisoivat toistensa näkemyksiä, mutta keskustelevat ja kuuntelevat toisiaan. Dialogi ei katkea. Erilaisista lähtökohdistaan huolimatta Oulasta ja Tapsasta näkyy keskinäinen arvostus.

Saunakavereiden suhtautumisessa toisiinsa piilee myös ratkaisun avain maahanmuuton kannattajien ja vastustajien keskinäisen vihanpidon vähentämiseen. Heidän pitäisi kyetä aitoon vuorovaikutukseen.  Suurin osa suomalaisista kun ei halua kuulua kumpaankaan ääripäähän. Dokumentin pohjalta syntyvä keskeinen ajatus on dialogissa. Pienellä kansalla ei ole varaa niin jyrkkään kahtiajakoon kuin Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen on nähty

Kiehumispiste pysyy hyvin koossa. Jarkko M. Virtasen korkeatasoinen kuvaus ja Timo Peltolan jäntevä leikkaus tukevat ohjaajan näkemystä. Dokumentti sopii kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita nykypäivän Suomesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

                  Ohjaaja Elina Hirvonen kertoi Kauhavan lukion

                  opiskelijoille elokuvansa teosta.