Rosalyn
(Jennifer Lawrence) ja Sidney (Amy Adams)
varastavat show’n American Hustlessa.
Ohjaaja David O.
Russelin uusin ohjaustyö American
Hustle (2013) on monitasoinen veijari- ja huijaritarina, varsinainen musta
komedia. Russell kokosi filmiä varten tähtikaartin kahdesta edellisestä elokuvastaan.
Oscareitta jääneeseen seurueeseen kuuluivat Taistelijasta (2011) tutut Christian
Bale ja Amy Adams sekä romanttisessa komediassa Unelmien pelikirjassa (2012) loistaneet Jennifer Lawrence ja Bradley
Cooper.
Leffa perustuu löyhästi Yhdysvaltain liittovaltion poliisin
FBI:n 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa toteuttamaan peiteoperaatio Abscamiin. Sen seurauksena monet
amerikkalaiset poliitikot jäivät kiinni lahjusten vastaanottamisesta, kun he niiden
vastikkeeksi tarjosivat erilaisia poliittisia palveluksia kahdelle valesheikille.
Operaation seurauksena yksi senaattori, kuusi kongressiedustajaa sekä lukuisia
paikallishallinnon edustajia joutui eroamaan tehtävistään.
Russelin elokuva käynnistyy tahmeasti. Leffan keskeisten
henkilöhahmojen esittelyyn ja paljoon puheeseen kuluu aikaa. Katsoja joutuu
mukautumaan myös siihen, että elokuvan juoni avautuu kolmen eri roolihenkilön
kertomusten perusteella. American Hustle olisi vaatinut selvästi jäntevämmän
käsikirjoituksen kuin mihin Eric W. Singer
ja ohjaaja Russel ovat kyenneet.
Toisaalta käsikirjoittajakaksikko on päässyt erinomaiseen
suoritukseen roolihenkilöiden toimien ja luonteiden kirjoittamisessa. David O.
Russel ohjaa tähtinäyttelijöitään taitavasti. Hieman muodoton elokuva sykkii
tähtikaartinsa tahdissa.
American Hustlen huijariparin muodostavat pulska ja itsesääliin
taipuvainen Irving Rosenfeld (Christian
Bale) sekä kekseliäs ja superseksikäs punapää Sidney Prosser (Amy Adams). Parivaljakko menestyy pitkään
petkuttamalla hyväuskoisia kanssaihmisiään olemattomilla lainoilla, joita
Adamsin esittämä lontoolainen huijarileidi Edith muka välittää elitistisisten
pankkiiripiiriensä välityksellä. Irv ja Sidney jakavat sovussa rikokset, rahan
ja rakkauden.
Puijarit joutuvat kuitenkin itse tukalaan tilanteeseen, kun
FBI:n agentti Richard DiMaso (Bradley
Cooper) yllättää heidät petosyrityksestä verekseltään. Kunnianhimoinen ja
epävakaa DiMaso pakottaa huijarit työskentelemään kanssaan käräyttääkseen
lahjonnalle alttiita poliitikkoja ja virkamiehiä. Aluksi tähtäimeen otetaan Camdenin
pormestari Carmine Polito (sympaattinen
Jeremy Renner). Menestyksestään
innostunut FBI-agentti päättää virittää verkon, johon on tarkoitus vangita
huippupoliitikkojen ja mafiosojen kaltaisia todella isoja kaloja.
Oman lisämausteensa filmiin tuo Irvingin kompleksinen,
haavoittuva ja täysin arvaamaton aviovaimo Rosalyn
Rosenfeld (Jennifer Lawrence). Vaalea viettelys rakennekynsineen ja
korkeine korkoineen vaikuttaa bimbolta, vaikka hän uskookin olevansa miehelleen
järjen ääni. Rosalynin hölösuisuus ja arvaamattomuus vaarantavat vääjäämättä
huijariparin toimet niin mafiosojen kuin FBI:nkin suhteen. Irving nimittääkin
puolisoaan sattuvasti passiivis-aggressiivisen
karaten picassoksi.
Jennifer Lawrencella on kyky varastaa näyttämö
itselleen. Mustasukkaisuutta tihkuvan Rosalynin ja hänen miehensä rakkauden
anastaneen Sidneyn verbaalinen välienselvittely on melkoinen kissatappelu,
jossa näyttelijättärien läsnäolo on täydellistä.
Venytetyssä ja varsinaista sanomaansa hakevassa filmissä
pitää mielenkiintoa yllä huipputaitavien näyttelijöiden lisäksi elokuvan kyky valottaa
huijauksen eri ulottuvuuksia. Eri henkilöt petkuttavat jatkuvasti toisiaan niin
toiminnallisella, taloudellisella kuin tunteidenkin tasolla. Lopputekstien
juostessa on katsojan pakko pohtia sitä, ketä tässä puijattiin eniten.
Aidoimmalta elokuvassa vaikuttaa 1970-luvun ajankuva pukuineen, hiustyyleineen
ja lavastuksineen. Erikoismainonta on annettava myös aikalaishittien
paraatille.
Elokuvan trailerin löydät tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti