ja Karita (Minttu Mustakallio) loistavat Varastossa.
Taru Mäkelän ohjaama Varasto (2011) on kotimaisen elokuvavuoden yllättäjä. Karu yhteiskunnallinen komedia nousee omalla listallani juuri päättyneen vuoden hauskimmaksi elokuvaksi. Se perustuu Arto Salmisen (1959−2005) vuonna 1998 ilmestyneeseen satiiriseen pienoisromaaniin.
Varasto on duunarikomedia, jossa vakavalla naamalla heitetyn huumorin alta paljastuu vakavaakin yhteiskunnallista pohdintaa. Maalikaupan varastomiehet ovat vähäosaisia, joiden elämään kuuluu niin puurtaminen kuin velttoilukin, kylmänä syödyt einekset ja pelko oman pienipalkkaisen työn menettämisestä. Elokuva ei silti ryve kurjuudessa. Niukka elämä ei tee duunareista uhreja vaan taitavia sinnittelijöitä.
Päähenkilö Antero Rousku (Kari-Pekka Toivonen) on varastomies, joka hankkii lisätienestejä myymällä tavaraa ohi kirjanpidon. Tavaran ostajana häärää Jylhäkorpi, yksityisyrittäjä, joka on silti omaksunut kommunismin brezhneviläisen muodon joka solullaan. Vesa Vierikko esittää tätä filosofoivaa henkilöhahmoa aivan verrattomasti. Rouskun kaverina häärää sympaattinen Raninen (Aku Hirviniemi), joka saa tavaravarkauksista syyt niskoilleen ja potkut ilman syytä.
Maalikaupan yläkerrasta löytyvät myymäläpäällikkö (mainio Juha Muje) ja etenkin myyjätär Karita, joka on päättänyt jallittaa Rouskun perheen perustamiseen. Minttu ”klikkaa mua” Mustakallio tekee Karitana aivan häikäisevän roolisuorituksen. Varastomiehen heila ei ehkä ole ”terävin kynä penaalissa”, mutta sympaattinen, optimistinen ja suunnitelmallinen. Hänen kyydissään välinpitämätön ja naisia vähättelevä Rousku alkaa vähitellen miehistyä ja ottaa vastuuta sekä omasta että perheensä elämästä.
Elokuvan näyttelijäkaarti on muutenkin vahvaa. Maalifirman omistajaa Katajaa näyttelevä Esko Salminen tekee kelpo roolin. Sivuroolien häikäisevimmän suorituksen tekee kuitenkin Karitan Aino-äitiä näyttelevä Hannele Lauri. Rankan elämän kuluttama Aino on periyttänyt tyttärelleen huono-osaisuuden. Hänen mukaansa naiselle on tärkeintä se, ettei mies lyö.
Kipeistä yhteiskunnallisista ulottuvuuksistaan huolimatta Varasto on todella hauska elokuva. Ensi-illassa elokuvayleisö ajoittain ulvoi naurusta. Siitäkin huolimatta, että huumori esitetään toisinaan minimalistisesti ja kovin sanoin ilmaistuna. Elokuvan ikäraja K7 on liian alhainen ajoittain kovan kielenkäytön vuoksi.
Elokuvan trailerin löydät tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti