Uusi Vares ei vakuuta

Lauri Törhösen ohjaama Vares – huhtikuun tytöt (2011) ei valitettavasti vakuuta. Kun Antti Reinin tähdittämä ja Anders Engströmin ohjaama edellinen osa Pahan suudelma (2010) toi Vareksen hahmoon realismia ja elokuvalle suosiota, on jatko-osa varsin heikko.

Syy ei ole Antti Reinin vaan Kaarina Sourin epäuskottavan käsikirjoituksen, joka tuhoaa tarinan ja latistaa jännityksen. Huhtikuun tytöt vie Vareksen 15 vuotta vanhan mysteerin kimppuun. Toimittaja Ruuhio (Mikko Leppilampi) yllyttää yksityisetsivän tutkimaan kolmen nuoren naisen katoamista. Pian Vares huomaa uppoutuneensa unohtuneiden tyttölasten kohtaloiden selvittelyyn.

Samanaikaisesti palaa kotikulmilleen Afrikasta murhamies Tristan Leopoldo da Cunha (Taisto Oksanen), josta tulee sattumalta tapahtumien päähenkilö. Kuinka ollakaan, Vareksen naapuri, juoppo Gunnar (Ismo Kallio), kiinnostaa murhamiestä. Lisää sattumia seuraa solkenaan.

Katsojaa voi ärsyttää myös Vareksen flegmaattisuus tässä elokuvassa. Enimmäkseen etsivä ryystää olutta kantapaikassaan. Välillä etsivä tosin käy muhinoimassa viehkeän Sirkun (Riitta Viiperi) kanssa.

Elokuvan lopussa dekkarin langanpätkät jäävät sitomatta yhteen. Myös kuvaus jää tasapaksuksi. Seuraavan Vareksen on pakko olla Huhtikuun tyttöjä parempi.

Elokuvan trailerin löydät tästä.

Arthur ja minimoit pääsevät maaliin

Arthur ja kaksi maailmaa (2010) vie päätökseen ranskalaisen Luc Bressonin ohjaaman ja hänen kirjoittamiinsa lastenkirjoihin perustuvan elokuvatrilogian. Sarja kertoo 12-vuotiaasta Arthurista (Freddie Highmore), joka seikkailee kotipihan nurmen alla asustavan minimoi-kansan ja oman maailmansa välillä.

Suomeksi puhuttu filmi on suoraa jatkoa kakkososalle Arthur ja Maltazard (2009). Ilkimys Maltazard karannut nurmen alta maan päälle ja kasvanut yli kaksimetriseksi. Arthur on sen sijaan kutistunut viisisenttiseksi minimoiksi.

Monen nykyisen lastenelokuvan tapaan pahis haaveilee koko maailman herruudesta. Tämän häijyn päämäärän kukistaminen vaatii Arthurilta ja hänen apureiltaan prinsessa Selenialta ja tämän pikkuveljeltä Betamechelta aika tavalla työtä.

Elokuva on osittain animaatio, osittain näytelty elokuva. Teknisesti elokuva yhdistää taitavasti nämä elementit. Vauhdikkaasta menosta huolimatta elokuvan kerronta jää kuitenkin nykiväksi. Elävien näyttelijöiden dubbaus ei nimittäin aina toimi.

Hyvisten sijaan pääroolin varastavat pahikset, Maltazard ja hänen poikansa Darkos. Trilogian pääosa sijoittuu minimoiden maailman sijaan enemmän ihmisten maailmaan, jota leimaavat monenlaiset juonittelut. Elokuva on edennyt aika kauaksi ykkösosan Arthur ja minimoit (2006) harmoniasta. Loppuratkaisu löytyykin aikamoisen mätkinnän jälkeen.

Suomenkielisen version keskeisinä ääninä kuullaan Henri Piispasta (Arthur), Elli Vallinojaa (Selenia), Samuel Harjannetta (Betameche) ja Santeri Kinnusta (Maltazard).

Elokuvan trailerin löydät tästä.