Verraton pojan kasvutarina ****½

                                Ellar Coltranea (Mason) kuvattiin 12 vuotta Boyhoodiin.

Korkeintaan keskinkertaisen elokuvavuoden ehdottomiin valopilkkuihin kuuluu Richard Linklaterin ohjaama Boyhood (2014), joka on osoittautunut melkoiseksi arvostelumenestykseksi niin Suomessa kuin maailmallakin. Y-Kinossa elokuva on mahdollista saada vielä yksityisnäytökseksi.

Boyhood kertoo teksasilaispoika Masonin (Ellar Coltrane) kasvun aikuiseksi, mutta poikkeuksellisella tavalla. Ohjaaja kuvasi 12 vuoden ajan pojan muutosta kuusivuotiaasta ensiluokkalaisesta 18-vuotiaaksi collegeopiskelijaksi. Masonin kanssa samanaikaisesti varttuu isosisko Samantha (Lorelei Linklater, ohjaajan tytär). Myös pojan Olivia-äitiä näyttelevä Patricia Arquette ja elokuvan biologinen isä (Ethan Hawke) sitoutuivat projektiin samoiksi vuosiksi.

Tuloksena on häikäisevän hieno ja amerikkalaiseksi filmiksi poikkeuksellisen syvällinen elokuva, joka jää taidemuodon historiaan. Boyhood tulee iholle. Siinä on herkkyttä, viisautta ja koskettavuutta. Elokuva hengittää päähenkilöidensä tahdissa, sen tarina on Masonin, Samanthan ja Livin ja heidän lähipiirinsä elämä.

Vuodesta toiseen siirrytään hämmästyttävällä notkeudella ja luontevuudella. Kunkin vuoden hitit seuraavat toistaan. Äidin hiustyyli ja miehet vaihtuvat. Tietokoneet ja pelikonsolit muuttuvat tekniikan kehittyessä. Harry Potterit seuraavat kirjoina ja leffoina toistaan. Uteliaasta pikku-Masonista kasvaa ensin sulkeutunut varhaisteini, sitten oman luovuutensa löytänyt ja kysymyksillä kyllästetty nuorukainen.

Linklaterin elokuvakerronta ei keskity perinteisiin nuoren ihmisen käännekohtiin kuten vanhempien liittoihin ja niiden purkautumisiin, ensimmäisiin seksuaalisiin kokemuksiin tai koulun päättymiseen. Tärkeintä on aika niiden ympärillä. Toki äidin uudet miessuhteet ja isän kohtaamiset linjaavat osaltaan elokuvaa.

Masonin elämässä tärkeintä ovat kuitenkin arkiset pienet hetket ja oman kokemusmaailman kartuttaminen. Osa ihmisistä tulee käymään päähenkilön elämään, osa jää. Kaverit, opettajat, isäpuolet ja tytöt ovat tärkeitä Masonin kehitykselle. Ensimmäistä suudelmaa ja ensimmäistä rakkautta seuraa kipeä menetys, joka kääntyy kuitenkin kasvun paikaksi. Elämään kuuluu tuskaa ja oikullisuutta, mutta se on silti kaunista ja ainutkertaista.

Boyhood sopii elokuvana niin nuorille kuin aikuisillekin. Pojan kehitys ja maailma avautuvat filmissä poikkeuksellisen hienosti. Se on elokuva äideille, mutta erityisen hyvin se sopisi kaikille kasvatustyöstä elantonsa saaville. Richard Linklaterin mestariteos kamppailee vahvasti vuoden parhaan elokuvan tittelistä.

Elokuvan trailerin löydät tästä.