Dokumenttielokuva Isovihan ensi-illassa teatterinjohtaja
Anssi Luoma, kotiseutututkija Kalervo Mielty sekä
elokuva-ohjaaja Juha Rinnekari.
Anssi Luoma, kotiseutututkija Kalervo Mielty sekä
elokuva-ohjaaja Juha Rinnekari.
Citizen Don vieraili 23.11. elokuvateatteri Matin-Tuvan Filmiä ja valoa –elokuvafestivaalilla Ylistarossa. Siellä sai
ensi-iltansa ohjaaja Juha Rinnekarin
dokumenttielokuva Isoviha (2014).
Filmi kertoi vakuuttavalla tavalla sen, miten karmaisevan kohtalon kouriin
Etelä-Pohjanmaa joutui Suuren Pohjan sodan (1700−1721)
aikana.
Rinnekarin elokuvan lähtökohta on ollut
kotiseutuhistoriallinen. Kyrönmaan kovista kokemuksista kertoo filmissä
kotiseutututkija Kalervo Mielty.
Isonvihan ajan vahvinta historíantutkimusta edustavat dokumentissa
emeritusprofessori Heikki Ylikangas
ja professori Kustaa H.J. Vilkuna.
Ajan tapahtumia on ansiokkaasti selvittänyt myös maanviljelysneuvos ja reservin
majuri Risto Knaapi Isostakyröstä.
Helmikuussa 1714 ruhtinas Mihail Golytsinin johtamat venäläiset joukot saivat Isonkyrön
Napuen taistelussa merkittävän voiton kenraali Carl Gustaf Armfeltin johtamista Ruotsin karoliinijoukoista ja
heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväkijoukoista. Napuella
kaatui 2645 miestä Ruotsi-Suomen armeijasta. Taistelusta on katsottu alkaneen
isonvihan aika.
Juha Rinnekarin elokuvasta huomattava osa kuluu Napuen
taistelun selostamiseen karttojen, taideteosten ja asiantuntijahaastatteluiden
avulla. Elokuva tuo kuitenkin historiantutkimusta elävämmin esiin tavallisen
kansan kohtaaman kärsimyksen. Venäläisten miehitys Pohjanmaalla kesti kaikkiaan
seitsemän vuotta.
Napuen taistelun jälkeen venäläisjoukot ryöstivät ja
polttivat lähiseudun kyliä, raiskasivat naisia ja pakottivat asukkaita
kidutuksen avulla paljastamaan kätketyt arvoesineet. Venäläiset vetäytyivät
maaliskuussa takaisin etelään mutta palasivat uudelleen syksyllä 1714 jatkaen
tuhoamista ja ryöstelyä tähän asti säästyneillä Pohjanmaan alueilla. Kansa
yritti paeta metsään piilopirtteihin, joista väkivaltaiset kasakkajoukot heitä
etsivät.
1700-luvun venäläisjoukkojen terrori ei juuri poikkea
toteutustavoiltaan Boko Harumin väkivallasta Nigeriassa tai ääri-islamilaisen
ISISin julmista teoista 2014. Tavallinen kansa yritetään alistaa pelon avulla. Etelä-Pohjanmaa
menetti ainakin viidenneksen väestöstään, 700 lasta vietiin orjuuteen
Venäjälle, kansan toimeentulo pyrittiin estämään. Koettu terrori synnytti
Pohjanmaalla venäläisten pelon (russofobia) ja muistot kauheuksista myöhemmin
venäläisvihan.
Elokuva sopii kerrotuista kauheuksistaan huolimatta paikallishistorian
opettamiseen. Koska miehityksen terrori levisi kaikkialle Etelä-, Keski- ja
Pohjois-Pohjanmaalle, olisi Isoviha aiheellista nähdä myös Kauhavan Y-Kinossa
pohjalaisten historian synkimpänä oppituntina. Näytökset tukisivat osaltaan
myös eteläpohjalaisen elokuvan kehittämistä.
Maanviljelysneuvos, reservin majuri
Risto Knaapi Isostakyröstä piti
dokumenttielokuvasta.
Elokuvan trailerin löydät tästä.