Tanskalainen laatulänkkäri ****

                                Jon (Mads Mikkelsen) on elokuvan kostonenkeli.

Tunnustan: olen ollut lapsuudesta lähtien hyvien lännenelokuvien ystävä. Westernien ohjaajamestarit John Ford, Sergio Leone ja Sam Pechinpah ovat osaltaan muovanneet kuvaani sekä Villistä lännestä että hyvästä ja pahasta. Riutunut elokuvagenre on ilmeisesti kokemassa uuden nousun. Ensin tuli Coenin veljesten Kova kuin kivi (2010) ja nyt todellinen yllättäjä, tanskalainen laatulänkkäri The Salvation (2014).

Kristian Levringin western käynnistyy komeasti ja kliseisesti. Rautahepo vyöryy puuskuttaen tuulenpieksemälle asemalaiturille vuonna 1870. Uuden mantereen uudisasukas ja entinen sotilas Jon (Mads Mikkelsen) saa seitsemän vuoden odotuksen jälkeen vaimonsa ja poikansa luokseen Tanskasta. Yhdistynyt perhe nousee postivaunuun ja aloittaa matkan kohti Jonin uudistilaa.

Jonin toiveet romahtavat, kun postivaunuihin noussut lainsuojaton surmaa hänen puolisonsa ja poikansa. Pahoinpidelty Jon kostaa miehelle, jonka veli Delarue (Jeffrey Dean Morgan) joukkioineen terrorisoi pientä Black Creekin kaupunkia. Rosvojoukon pelko on luhistanut moraalin kaupunkilaisilta, joita johtaa korruptoitunut pormestari Keane (Jonathan Pryce). Pormestari on kuin luihu luckylukemainen arkkumanu, jonka todelliset motiivit tulevat elokuvan edetessä esille.

Levringin elokuva tekee komeasti kunniaa lännenelokuvien klassiselle perinteelle. Yksinäinen kostaja on tuiki tuttu hahmo genressä. Sisäisesti rikkinäinen ja ulkoisesti kasvot turvoksissa vaeltava Jon ratkoo ongelmiaan väkivaltaisesti kostamalla. Hänen ainoana apurinaan toimii entinen aseveli Peter (Mikael Persbrandt). Black Creekin väen pelkurimaisuus ja vihamielisyys tuovat mieleen Fred Zinnemannin Sheriffin (1952), jossa lainvartija kohtasi yhteisönsä negatiivisuuden.

Levringin ohjaustyö valottaa pessimistisesti myös ihmisen ahneutta ja valmiutta petokseen. Tällä kertaa lähimmäisten hädän hyväksikäytössä ei ole kyse karjatilallisista,  rosvoparoneista tai kieroista rautatieyhtiöiden herroista. Motiivi yhteisöä riivaavalle väkivallalle on hyvin maanläheinen – ja nykypäivän näkökulmasta ymmärrettävä.

The Salvation on eheä, kovaksikeitetty ja kokonaisuutena erinomainen eurowestern. Filmi on karhea kostotarina, visuaalisesti näyttävä, tiivis puolitoistatuntinen. Elokuvan jälkituotannossa on käsitelty lähes 900 otosta, jonka avulla on kyetty rakentamaan uskottava Villin lännen kaupunki. Kuvaukset on hoidettu kokonaisuudessaan Etelä-Afrikassa.

Filmin näyttelijöistä jäävät mieleen Jonin kärsimysroolin erinomaisesti esittävä Mikkelsen, häijy ja arvaamaton Morgan sekä rosvopäällikön veljen vaimoa Prinsessaa näyttelevä Eva Green. Tämä topakka kaunotar on selviytyjä; kissa, joka putoaa aina jaloilleen.

Elokuvan trailerin löydät tästä.