Elokuva-alalla erilaiset kauhuleffat ovat olleet viime
vuosina voimakkaasti esillä. Vampyyri- ja ihmissusielokuvat ovat vyöryneet
valkokankaille, vaikka talouskriisin kanssa painiskelevissa länsimaissa olisi
arjen jännitystäkin riittävästi tarjolla. Myös lapset saavat kauhusta oman
osansa.
Sony Pictures
Animation -studion uusinta elokuvaa Hotel
Transylvaniaa (2012) ei ole vaivauduttu kääntämään oikeaoppisesti hotelli
Transilvaniaksi. Nimi viittaa kauhugenren klassikon Bram Stokerin kreivi Draculan linnan sijaintialueeseen Romaniassa. Uuden
animaation on ohjannut Genndy
Tartakovsky.
Hotel Transylvania on kreivi
Draculan (äänenä Jukka Rasila)
loistohotelli, jossa erilaiset hirviöt voivat lomailla ja olla rauhassa
pelottavilta ihmisiltä. Loistohotellin vakiovieraisiin kuuluvat Frankenstein
morsiamineen, näkymätön mies, muumiopariskunta, noidat, zombiet ja
ihmissusipariskunta kymmenine lapsineen.
Monstereiden lomanvietto saa lisäväriä, kun
yksihuoltajakreivi järjestää tyttärelleen
Mavikselle (äänenä Yasmine Yamajako)
118-vuotisjuhlat. Vampyyri-isä suhtautuu aikuistuvaan tyttäreensä
ylisuojelevasti. Kun hotelliin saapastelee yllättäen rento nuorimies Jonathan (Petrus Kähkönen), alkavat Draculan todelliset ongelmat. Nuorten
lempi leimahtaa, ja tyttären veri vetää maailmalle. Isää repivät monenlaiset
tunteet.
Klassisten kauhuhahmojen temmellys on leffassa vauhdikasta,
toisinaan suoranaista koheltamista. Varsin hauska on ihmissusi-isä, joka uhkaa
uupumus pentulaumansa riehuntaan. Välillä hirviöiden lomanvietto tasaantuu
vesijumpaksi ja bingon pelaamiseksi.
Hotel Transylvania on kokonaisuudessaan aika hauska ja
menevä 3d-animaatio, jonka perussanomaan kuuluu erilaisuuden hyväksyminen ja
rehellisyyden tarpeellisuus. Seitsemän vuoden ikäraja on kuitenkin perusteltu.
Elokuvassa on sen verran jännitystä ettei se sovi aivan perheen pienimmille.
Elokuvan trailerin löydät tästä.
Haluaisin ammattikääntäjänä lisätä, että hyvin todennäköisesti elokuvan nimi on jouduttu jättämään englanniksi elokuvan tuottajan käskystä, kuten usein on tapana. Katsoin itse juuri elokuvan dubatun version ja käännös oli kerrassaan huikean hyvä. Surettaakin, kun ajattelen, miten huonosti AV-kääntämistä nykyään arvostetaan, kun näkee tällaisen työn, jonka tekemiseen on selkeästi nähty vaivaa. Erityisen ikävää on se, että kääntäjän nimeä en ole vielä löytänyt mistään. Kunnia sille, kelle kunnia kuuluu!
VastaaPoista