Pieni Belgia tunnetaan laadukkaista sarjakuvistaan, joista Hergen Tintti on maailmanlaajuisesti tunnetuin. 1950-luvun lopussa sarjakuvantekijä Peyo eli Pierre Culliford loihti kynästään pienet siniset olennot smurffit, jotka elelivät sienitaloissaan lumotun metsän keskellä olevassa kylässään. Tämä kolmen omenan korkuinen pikkuväki sai hyvin sympaattisen kohtelun Hanna-Barbera Productionsin tuottamassa animaatiosarjassa 1980-luvulla. Sarjaa näytettiin myös Suomen televisiossa.
2010-luku tuo smurffit jälleen valkokankaalle – ja tällä kertaa kolmiulotteisina. 3D:stä ei tällä kertaa ole erityistä lisähyötyä. Toki kaikki keskeiset smurffihahmot – mm. Suursmurffi, Smurffiina, Tohelo, Ärjysmurffi ja Välkky – on taitavasti animoitu ja mallinnettu. Sen sijaan Smurffien piinaaja velho Gargantuel (Hank Azaria, suomalaisäänenä Jukka Voutilainen) ja kissansa Rontti ovat saaneet lihaa ja verta olevat näyttelijät. Smurffit 3D (2011) elokuvan on ohjannut Raja Gosnell.
Elokuva käynnistyy Smurffikylästä, jossa pikkuväki on valmistautumassa sinisen kuun juhlaan. Sen pilaa paikalle rymistelevä velho kissoineen. Smurffit pakenevat hädissään ympäriinsä ja heidän neuvokas kuuden smurffin joukkonsa siirtyy vesiputousportaalin kautta New Yorkin keskuspuistoon. Siellä he päätyvät mainosmies Patrick Winslow’n (Neil Patrik Harris, suomalaisäänenä Antti Jaakola) ja hänen raskaana olevan vaimonsa Gracen (Jayma Mays, suomalaisäänenä Raili Raitala) kotiin. Alun koheltamisen jälkeen pikkuväki ystävystyy isäntäperheensä kanssa.
Lastenleffan keskeisenä juonena on ratkaista se, kuinka smurffit voivat smurffata takaisin kotikyläänsä. Sen estämiseksi Gargantuel tekee parhaansa kätyrikissansa kanssa. Valitettavasti eurooppalaiselle animaatiotaiteelle ominainen laadukkuus on joutunut väistymään amerikkalaissmurffeissa Hollywood-elokuvien pahimpien piirteiden tieltä.
Smurffeja leimaa koheltaminen, kovaäänisyys, tarpeeton mäiskintä ja ajoittainen imelyys. Kaikkein pahinta lienee kuitenkin smurffien uhraaminen kaupallisuuden alttarille. Äkkiä ei tule mieleen lastenelokuvaa, jossa olisi enemmän mainoskrääsää ja yliampuvaa tuotesijoittelua. Se ei ole tuotantoyhtiölle kunniaksi.
Smurffielokuvan K7-ikäraja on paikallaan. Alle kouluikäisille toiminta lienee paikoitellen hieman liian rajua.
Elokuvan trailerin löydät tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti