Mika Kaurismäen
draamakomedia Elämältä kaiken sain
(2015) on tähditetty ohjaajan luottonäyttelijöillä. Elokuva kertoo
uusioperheen muutosta Naantaliin ja pyrkimyksestä remontoida päähenkilön
isäuskon ränsistynyt talo uuteen uskoon. Valitettavasti sekä elokuva että sen
näyttelijäsuoritukset jäävät varsin vaisuiksi ja elokuva kaurismäkeläisittäin
hyvin keskinkertaiseksi.
Elokuvan päähenkilön Tiinan
(Armi Toivanen) perhe tulee
tapaamaan naisen vanhaa ja sairaalloista isää Urhoa (Vesa-Matti Loiri).
Talon rappio murehduttaa, ja uusioperhe päättää sekä auttaa vanhusta että
muuttaa ensi kerran saman katon alle yhteen peruskorjatakseen talon. Tiinan avomies
Tomi (Peter Franzén) on Nokialta potkut saanut yli-innokas ressukka,
jolla on kaiken lisäksi peukalo keskellä kämmentä. Tomin tytär Emilia (Lenita Susi) vaikuttaa vetäytyvältä gootilta, kunnes hänen
henkilöhahmonsa saa uusia ulottuvuuksia elokuvan edetessä.
Kun hössöttävästä Tomista ei ole remonttireiskaksi, Tiina
palkkaa avuksi Jani Volasen esittämän
Kaken. Alun auvoisa oleminen väistyy
ja keski-ikäisten remontoijien välit alkavat kiristyä. Tiina riitelee sekä
isänsä että avomiehensä kanssa. Kun Tomi kimpaantuu parkkipaikalla
premiumautonsa naarmusta, Tiina menettää totaalisesti hermonsa. Hänen katseensa
kääntyykin nahjusmaisen avomiehen ja poissaolevan isän sijasta vahvaa miestä
esittävään Kakeen.
Remonttiporukan kolmiodraaman kehittyessä Urho-ukko löytää
hengenheimolaisen teini-ikäisestä Emiliasta. He istuvat rantakalliolla
siteeraten Friedrich Nietzschen
filosofisia oivalluksia ja Pentti
Saarikosken runoutta. Vaikka dialogiin kuuluu jonkin verran latteuksia,
yksi Emilian pohdinnoista koskettaa: ”Miksi tyhmät pääsevät ääneen, mutta
viisaat ovat hiljaa?"
Tiinan ja Tomin mekastus ja remonttimies Kaken kasvava rooli
johtavat yllättävään elokuvalajin muutokseen. Draama muuttuu kömpelösti
trilleriksi, kun remonttimies ei ole sitä miltä näyttää. Tässä vaiheessa
sivuhenkilöiden runsaus ja elokuvassa esiintyvät yllättävät siirtymät vakavista
aiheista koheltavaan komediaan ovat jo puurouttaneet elokuvan. Elokuvasta
paistaa jonkinasteinen keskeneräisyys ja keskinkertaisuus, joka on yllättävää
Mika Kaurismäeltä.
Leffan näyttelijäkaartista voi antaa puhtaat paperit
Loirille ja Emiliaa esittävälle Lenita Sudelle. Armi Toivasessa on yhä
karismaa, vaikka hänkin on aika jähmeän oloinen elokuvan alkumetreillä. Peter
Franzén on lähinnä ärsyttävä koheltavan Tomin epäuskottavassa roolissa.
Elokuvan traileri:
