torstai 24. marraskuuta 2011

Haukotuttava vampyyritarina

                                             Bella Swan (Kristen Stewart) ja Edward Cullen
                                             (Robert Pattinson) saavat viimein toisensa.


Tunnustan suoraan:  Twilight – Aamunkoi, osa 1 (2011) on ensimmäinen suositun vampyyrisarjan elokuva, jonka olen nähnyt.  Nähtyäni elokuvan olen enemmän kuin vakuuttunut siitä, etten ole menettänyt mitään. Erityisesti teinityttöjen suosima leffa on yksi pitkäveteisimmistä viime aikoina näkemistäni elokuvista.

Bill Condonin ohjaama leffa on neljäs Twilight-sarjan elokuvista. Harry Potter-sarjan tapaan viimeinen osa on pilkottu kahtia. Kun tämä vielä Pottereissa toimi, pelkään pahoin, että ensi vuonna valkokankaalle ilmestyvä Aamunkoi, osa 2, jatkaa samalla tylsyyden linjalla kuin edeltäjänsäkin.

Elokuva käynnistyy toisiinsa rakastuneiden ihmis-Bellan (Kristen Stewart) ja vampyyri-Edwardin (Robert Pattinson) häistä ja häämatkasta, joita veivataan rasittavan kauan. Sankaripari saa nyt toisensa myös vuoteessa papin aamenen jälkeen. Tätä lienee teiniyleisö odottanut jo sarjan alusta asti. Elokuvan nuiva suhtautuminen sukupuolisuuteen ilmenee pian siinä, kun Bella alkaa kuherruskuukautensa jälkeen odottaa lasta. Vampyyrin ja ihmisen perillisen odottamisesta tulee tuskallinen kertomus, joka vie Bellan manan majoille. Onko siis synnin – tässä seksin – palkka siis kuolema?

Teinityttöjen sydämet sykkivät tiettävästi vampyyri Edwardille. Keski-ikäisenä äijäkriitikkona ihmettelen kyllä miksi. Niin puisevaa on Edwardin ja Bellan näytteleminen. Pariskunnan väliltä tuntuu puuttuvan myös kemia. Paitakammoa potevan ja Bellaan rakastuneen ihmissusi Jacobin (Taylor Lautner) koominen murahtelu ja pinkominen pitkin metsiä muiden ihmissusien kanssa kutittaa tahtomattaan katsojan nauruhermoja.

Tästä elokuvasta puuttuu lähes kokonaan kauhu Bellan odotusajan tapahtumia lukuun ottamatta. Voiko olla mitään epäuskottavampaa kuin verta pahvimukista ryystävä vampyyri? Nosferatu ja Dracula katsoisivat tätä degeneroitumista vihaisina ja vimmoissaan. Kriitikolle elokuvan huippuhetkeä edustikin lopputekstien alkaminen. Ai niin, maskeeraajat ovat tehneet hyvin työnsä.

Elokuvan trailerin löydät tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti